Kauneutta luonnossa: Lahopuu ei ole maho puu

lahopuu
Uusi mahdollisuus kukoistaa

Luonnonmukaisessa, hyvin voivassa luonnossa mikään ei ole turhaa tai ylimääräistä. Luonnontilaisissa vanhoissa metsissä on aina myös lahoja puita. Se ei ole vika tai esteettinen epäkohta, joka pitäisi siivota pois näkyvistä. Lahopuu on sekä yksi metsän elämän tärkeä tarkoitus, että tunnelmallista luonnontaidetta.

Lahoava puu on kaikkea muuta kuin rumuutta.

Kun lahoa katsoo lähempää, voi nähdä miten taidokkaan näköisiä kasveja ja eliöitä siinä kasvaakaan, ihan itsestään. Lahonnut puu kaikilla mausteilla voi olla kuin suoraan satukirjojen piirroksista, tai haltijoiden ja luonnonhenkien kuiskauksista.

Siinä missä joulua tunnelmoivat saattavat innostua tonttuovista, voi luontomystiikan harrastaja inspiroitua värkkäämään haltijaovia paitsi pihapuun juurelle, myös lahoaviin kantoihin tai puunrunkojen tynkiin. Ihanimpia rakennustarvikkeita ovat tietysti luonnon omat ainekset, mitä metsästä irrallisena löytyy. Lahoa puuta vasten asetettuna luomuksen somisteet muodostuvat luonnonläheisesti ja nopsasti, jälleen ihan itsestään.

Laho ei suinkaan ole jonninjoutavaa jätettä, vaan se luo ja ruokkii uutta kasvua ja kukoistusta. Vähän kuten ihminenkin voi ”nousta tuhkasta”, vaikka elämä olisi runnellut tyngäksi. Sekin voi olla voimavara ja vahvuus.

Lahotaidetta

Koko lahoamisprosessi on kuin luonto rakentaisi pikkuhiljaa taidetta. Jostain pisteestä lähdetään ja luodaan vain vapautuneesti lisää, tietämättä etukäteen miten upea teoksesta matkan varrella tulee.

Toimii myös oivana elämänohjeena, jos ei tahdo pitäytyä yksityiskohtaisessa suunnitelmallisuudessa.

Lahotaidetta

Laho synnyttää elämää

Metsässä kuolema on yhtä kuin syntymä ja elämä, sillä jokainen maahan kaatunut puunrunko on jonkin eliölajin koti tai eväspaikka. Luonnonmukaisessa metsässä hehtaarilla on noin 60-120 kuutiometriä lahopuuta, toisinaan enemmänkin. Etelä-Suomen talousmetsistä kunnollista lahopuuta löytyy vain keskimäärin kolme kuutiota. Ei siis ihme, että jopa kolmasosa Suomen uhanalaisista ja silmällä pidettävistä lajeista kärsii juurikin lahopuun puutteesta.

Paitsi että lahopuu on esimerkiksi erilaisten sammalien, helttasienten ja kääpien ravinnon lähde, on moninaisten lajien ja värisävyjen tarkkailu mielenkiintoista ja palkitsevaa. Lahossa kasvaa paikoin yllättävän kirkkaita värejä. Tulee myös hyvä mieli, kun antaa luonnolle elämää, sen sijaan että väheksyisi ja raivaisi ”rumuutta” pois.

Lahotaidetta

Lahotaidetta

Rikkoutunut teos

Lahotaidetta | Silmät

Se katsoo sua ihan puun takaa

Lahotaidetta

Koivun tynkä maisemoi itseään järven rantaan

p.s. Katso myös: Luonnonsuojeluliitto – Perusta lahopuutarha (vinkkejä oman pihapiirin monimuotoisuuteen)

Tilastotietojen lähde: Eeva-Liisa Hallanaro ym (toim): Metsän salainen elämä, Gaudeamus 2016

saaga_saarnisola

Kolmas Silmä sisäpiiri 🌿

Tahtoisitko sähköpostilaatikkoosi jotain kivaa sisältöä muutaman kerran vuodessa?

Lähetetään…
Kiitos uutiskirjeen tilauksesta! Jos olet uusi tilaaja, tervetulokirje on lähetetty sähköpostiisi.

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s