Sateenkaaren tällä puolen – kuka olen ja mitä olen tullut tänne tekemään?

TAIVAS ON LUONNON UUTISVIRTA

Yksi minun elämäni tarkoituksista on jo joitakin vuosia ollut luontoäidin ja luontoyhteyden puolesta puhuminen ja toimiminen. Sanomani ei välttämättä aukea samalla avaimella kuin tavanomaiset ovet, mutta se tavoittaa eri kanavia ja muotoja pitkin juuri ne ketkä sen on tarkoituskin tavoittaa.

Yhtenä syyskesäisenä lauantaipäivänä suljin kaikki henkilökohtaisemmat sometilini. Tuosta vaan poks, ilman ilmoituksia, suunnittelua tai erityistä syytä. Minulta käy ketterästi pistää yhtäkkiä luukku kiinni ja jatkaa matkaa, sen kummemmin takertumatta. Koska vapaus, joka on omissa käsissä.

Miksi istua hiekkalaatikolla

Suhteeni someen on aina ollut vähän ristiriitainen. Joinain hetkinä olen tykännyt sydämeni pohjasta ja toisinaan on tehnyt mieli oksentaa hiekkalaatikkoon. Välillä olin kokonaan poissa, joskus pari viikkoa, joskus pari vuotta. Kerkesin kokeilla myös lukuisia erilaisia toimintamalleja, asenteita, ilmaisutapoja, tulokulmia, näkökulmia ja herraties mitä. En kuitenkaan koskaan löytänyt sitä tärkeintä ja oleellisinta: The Pointtia olla somessa. Sitä lisäarvoa, jonka some tuottaisi juuri minun elämääni.

Työminän on toki oltava sosiaalisilla kanavilla, siksikin että teen siellä myös moninaisia töitä, mutta noin henkilökohtaisella tasolla. Mitä ja erityisesti miksi minun pitäisi yksityiselämässäni tarvita jotakin lisää? Jakaa tai vastaanottaa informaation tulvaa, jolla ei ole mitään varsinaista merkitystä? Irrallisia kivoja seikkoja voi olla, mutta merkitsevintä on kokonaisuus. Ottaako, antaako, kuinka paljon ja miksi ihmeessä.

Pienet auringot

Pensaissa kasvaa pieniä aurinkoja

Kyydissä vain tarpeellinen

Samalla kaavalla voi suhtautua melkein mihin tahansa, vaikkapa niinkin diipistä shitistä kuin elämän tarkoituksesta lähtien: Kuka olen ja mitä olen tullut tänne tekemään? Vastauksesta riippumatta elämä voi laittaa toimittamaan samaan aikaan monia muitakin asioita, mutta jos pitää kokonaisuudesta kiinni, se kuitenkin kuljettaa. Matkan varrella on myös hedelmällistä pudottaa kyydistä se mitä kokonaisuus ei enää tarvitse.

Laulava heinäsirkka

Sirkka-kausi oli lyhyt mutta äänekäs

Kuka minä olen ja mitä olen tullut tähän maailmaan tekemään? En ainakaan istumaan yötäpäivää koneiden tai laitteiden orjana.

Yksi elämäni tarkoituksista on jo joitakin vuosia ollut luontoäidin ja luontoyhteyden puolesta puhuminen ja toimiminen. Äiti Maan, tai millä termeillä kaiken luontoperäisen (ja olemassa olemisellemme elintärkeän) tahtookin ilmaista, sillä ei ole väliä.

Teen asioita esimerkiksi kyseisen tarkoituksen eteen, juuri minulle ominaisilla ja inspiroivilla tavoilla. Sanomani ei välttämättä aukea samalla avaimella kuin tavanomaiset ovet, mutta se tavoittaa eri kanavia ja muotoja pitkin juuri ne ketkä sen on tarkoituskin tavoittaa. Perimmäinen tarkoitus matkustaa ensimmäisessä vaunussa, sivuseikat korkeintaan resiinalla perässä. Win-win-win, joka ruokkii koko ajan kokonaisuutta, ihan joka päivä.

Ruusupensas

Valoisia ruusuja juuri sinulle

Mitä off-nappia sinä voisit painaa, vaikka jo tänään? Mihin oleellisempaan voisit käyttää vapauttamasi energian tai ajan?


saaga-saarnisola-kolmassilmanet-allekirjoitus

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Haluaisitko Luonnonpakanan verkkolehden uudet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Ole hyvä, ei maksa mitään.

Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin automaattisiin ilmoituksiin uusista artikkeleista. Halutessasi voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s