tunturihulluus-ei-ole-pillipiiparin-hommaa

Tunturihulluus ei ole pillipiiparin hommaa – pohjoisimman Käsivarren Lapin taika

SUURTUNTUREIDEN LUONTO PUHUU VOIMAKKAALLA ÄÄNELLÄ

Käsivarren Lapin kärjessä luonto tuntuu sielun syövereissä saakka ja suurtuntureiden energioissa sydän pakahtuu. Sisukkaat tunturikoivikot, herkät porot, yllättävät sumuverhot, äkkinäiset säätilan vaihtelut. Tuulahdukset, jotka vievät lentoon. Niistä tunturihullu tykkää.

Tunturihulluus on semmonen homma, että se ei sovi pillipiipareille. Se vie niin lujaa mennessään, ettei kyydissä auta vinkua esteistä tahi hidasteista. Tuntureiden äärelle on päästävä, vähintään ajoittain. Vaikka asumme komeiden vaara- ja järvimaisemien keskellä (ja myös arvostamme niitä paljon), se ei vaan riitä. Melkein kuin suonissa virtaava veri vetäisi tuntureita kohti, vaikken tarkalleen edes tiedä mistä juureni ovat peräisin. Tosi-pohjoisessa ollessa intuitio vain laulaa ja suorastaan sirkuttaa olevansa kotona, joten minkäs sen vetovoimalle voi.

| Kilpisjärvi

Entäpä sitten, kun tunturihullu pääsee suurtuntureiden syleilyyn..? Haltioituu ihan irti päästään, kuten arvata saattaa.

| Kilpisjärvi

Suomen korkeimmat tunturit

suomen korkeussuhdekarttaKuva täältä. CC BY-SA 3.0
Kaikki Suomen korkeimmat, yli tuhannen metrin korkeuksiin kipuavat tunturit sijaitsevat Enontekiön pohjoispuolella Käsivarren Lapissa. Käsivarren kärjessä majailee koskettavan arktisluontoinen Kilpisjärvi, joka on yksi Enontekiön kylistä. Kilpisjärven läheisyydessä sijaitsee myös Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka, joka on 565,8 metrin korkeudella merenpinnasta. Suurtuntureiden alue kuuluu Skandeihin, eli Kölivuoristoon.

Kilpisjärvi on kolmen valtakunnan rajalla; Suomen, Ruotsin ja Norjan. Vain joidenkin kymmenien kilometrien päässä Norjan puolella maisemat muuttuvat melko radikaalisti Suomen Lappiin verrattuna (Pohjois-Norjan kuvia albumissa). Huimat vuoristot ja vuonojen turkoosina säihkyvä Jäämeren vesi on kaunis yhdistelmä, mutta itsellä se ei niin kovaa puhuttele. Ei resonoi, eikä soi, vaikka ihan kiva. Ehkä maailmalla on joskus tullut nähtyä vuoristomaisemia sen verran riittävästi, että ne näyttävät jo kaikki samalta.

| Kilpisjärvi

Saana (1029 mmpy)

Käsivarren kärjessä luonto sen sijaan tuntuu ja hämmentää sielun syövereissä saakka. Jo Käsivarrentiellä Kilpisjärveä lähestyttäessä tulee epätodellinen fiilis – miten ihmeessä täällä voi näyttää tältä? Ollaanko satumaassa, tai edes Suomessa..? Suurtuntureiden ensikohtaamista ei oikein voi sanoilla kuvailla. Olin aiemmin käynyt käsivarressa vain hieman alempana, Hettassa, enkä olisi osannut kuvitella miten paljon maailma muuttuu noinkin lyhyellä matkalla.

Iso ilo myös, ettei Kilpisjärven tienoille ole syntynyt laskettelukeskuksia tai suurta mökkikaupunkia. Autenttisuus on säilynyt ja se ihastuttaa kovasti. Ei sydän itke verta, kuten joissain toisissa paikoissa.

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Karu meininki

Suurtuntureilla olosuhteet ovat arktisen ankarat ympäri vuodenkierron. Vuoden keskilämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella. Kilpisjärvellä onkin Suomen pisin talvi ja vahvin lumipeite. Suurin mitattu lumen syvyys on 190cm ja kovimpina talvikuukausina mittari käyskentelee neljättä kymppiä miinusta. Säätilat voivat myös vaihdella silmänräpäyksessä.

Tunturikoivikoiden sisukkuutta ja eläimien selviytymiskykyä ei voi kuin ihmetellä ja ihailla. Myös ihmisillä lienee hippasen haasteita jo ihan päivittäisen elämisen kanssa. Siitä ei varmasti tiedä mitään, ellei ole kokenut.

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Saanan jylhät kivikasvot

”Saanatunturi on saanut nimensä ulkomuotonsa mukaan, saamen kielen kääpäsientä tarkoittavasta sanasta. Saanatunturille on pyhyyden tuntua luonut paitsi sen poikkeuksellinen kääpää tai nurinkurista venettä muistuttava muoto myös tunturin jylhyyttä korostava sijainti järven rannalla. Saanan rinteillä voi lisäksi nähdä kolmekin kivikasvoista jumalaa. Helpoimmin ihmiskasvoja muistuttavan kivisen luonnonmuodostelman voi nähdä Kilpisjärven leirintäalueen parkkipaikalta. Kolmine kasvoineen tunturi on vartioinut aluettaan kaikkiin ilmansuuntiin.”

– Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja, Gaudeamus 2016

Saana tuntuu sekä vaikuttavalta että lempeältä tunturilta. Nimenomaan siltä, että se vartioi ja pitää huolta kaikista olevaisista.

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Mikä tuntureissa loppujen lopuksi viehättää? Itse tykkään, että se sama voima, joka on Pohjolan luonnossa kaikkialla, se vain näyttäytyy eri paikoissa eri tavoin. Vaihtelevat säätilat, selkeästi erottuvat vuodenajat ja niiden värit, luonnoneläinten touhut, erilaiset luonnon tuottamat äänet. Maa, ilma, tuli ja vesi. Hiljaisuuskin on ääni, jota voi kuunnella ja tarkkailla. Tunturissa ääni on kumiseva, avara ja juureva, vaikka korva olisi ikään kuin mykkä.

| Kilpisjärvi

Kaikki kuvat Kilpisjärveltä syyskuussa 2018. Lisää otoksia albumissa.

Linkkivinkkejä Käsivarren Lappiin:
Yle.fi Katoava Pohjola: Suurtunturien erämää
Luontoon.fi Käsivarren erämaa-alue
Luontoon.fi Mallan luonnonpuisto
Tosilappi.fi Enontekiö – Kilpisjärvi – Hetta
Tunturi-Lapin luontokeskus Hetta
Kilpisjärven luontokeskus Kilpisjärvi
Kilpisjarvi.org Tervetuloa Kilpisjärvelle


saaga-saarnisola-kolmassilmanet-allekirjoitus

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Haluaisitko Luonnonpakanan verkkolehden uudet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Ole hyvä, ei maksa mitään.

Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin automaattisiin ilmoituksiin uusista artikkeleista. Halutessasi voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s