Tunturihulluus ei ole pillipiiparin hommaa

Suurtuntureilla juureva sydän pakahtuu. Käsivarren Lapin kärjessä luonto tuntuu ja hämmentää sielun syövereissä saakka. Sisukkaat tunturikoivikot, leppoisat porot, yllättävät sumuverhot, tuulahdukset jotka vievät melkein lentoon, ruskan hehkuvat värit, kivikasvoiset ja korkeat vartijat. Niistä tunturihullu tykkää.

| Kilpisjärvi

Tunturihulluus on semmonen homma, että se ei sovi pillipiipareille. Se nimittäin vie niin lujaa mennessään, ettei kyydissä auta vinkua esteistä tahi hidasteista. Tuntureiden äärelle on päästävä, vähintään ajoittain. Vaikka asumme nykyään komeiden vaara- ja järvimaisemien keskellä (ja myös arvostamme niitä paljon), se ei vaan riitä. Melkein kuin suonissa virtaava veri vetäisi tuntureita kohti, vaikken tiedäkään mistä päin juureni ovat peräisin. Tosi-pohjoisessa ollessa intuitio laulaa ja suorastaan sirkuttaa olevansa kotona, joten minkäs sen vetovoimalle voi.

Entäpä sitten, kun tunturihullu pääsee suurtuntureiden syleilyyn..? No haltioituu ihan irti päästään, kuten arvata saattaa.

| Kilpisjärvi

Suomen korkeimmat tunturit

Kuva täältä. CC BY-SA 3.0
Kaikki Suomen korkeimmat, yli tuhannen metrin korkeuksiin kipuavat tunturit sijaitsevat Enontekiön pohjoispuolella Käsivarren Lapissa (suuntaa antava listaus korkeimmista huipuista). Käsivarren kärjessä majailee koskettavan arktisluontoinen Kilpisjärvi, joka on yksi Enontekiön kylistä. Kilpisjärven läheisyydessä sijaitsee myös Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka, joka on 565,8 metrin korkeudella merenpinnasta. Suurtuntureiden alue kuuluu Skandeihin, eli Kölivuoristoon.

Kilpisjärvi on kolmen valtakunnan rajalla; Suomen, Ruotsin ja Norjan. Vain joidenkin kymmenien kilometrien päässä Norjan puolella maisemat muuttuvat melko radikaalisti Suomen Lappiin verrattuna (tuoreita kuvia Pohjois-Norjasta täällä). Huimat vuoristot ja vuonojen turkoosina säihkyvä Jäämeren vesi on kaunis yhdistelmä, mutta itsellä se ei niin puhuttele. Ei resonoi, eikä soi. Ehkä vuoristomaisemia on maailmalla tullut nähtyä sen verran riittävästi, että ne näyttävät jo kaikki samalta.

Saana | Kilpisjärvi

Saana (1029 mmpy)

Käsivarren kärjessä sen sijaan luonto tuntuu ja hämmentää sielun syövereissä saakka. Jo Käsivarrentiellä Kilpisjärveä lähestyttäessä tulee epätodellinen fiilis; miten ihmeessä täällä voi näyttää tältä? Ollaanko satumaassa, tai edes Suomessa, mitäh..? Suurtuntureiden ensikohtaamista ei oikein voi sanoilla kuvailla. Olen aiemmin käynyt käsivarressa vain pikkasen alempana, Hettassa, enkä olisi osannut kuvitella miten paljon maailma muuttuu noin lyhyellä matkalla.

Iso ilo myös, ettei Kilpisjärven huudeille ole syntynyt laskettelukeskuksia tai suurta mökkikaupunkia. Autenttisuus on säilynyt ja se ihastuttaa kovasti. Ei sydän itke verta, kuten joissain toisissa paikoissa.

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Karu meininki

Suurtuntureilla olosuhteet ovat arktisen ankarat ympäri vuodenkierron. Vuoden keskilämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella. Kilpisjärvellä onkin Suomen pisin talvi ja vahvin lumipeite. Suurin mitattu lumen syvyys on 190cm ja kovimpina talvikuukausina mittari käyskentelee neljättä kymppiä miinusta. Säätilat voivat myös vaihdella silmänräpäyksessä.

Tunturikoivikoiden sisukkuutta ja eläimistön selviytymiskykyä ei voi kuin ihmetellä ja ihailla. Myös ihmisillä lienee hippasen haasteita jo ihan päivittäisen elämisen kanssa. Siitä ei varmasti tiedä mitään ellei ole kokenut.

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Saana | Kilpisjärvi

Saanan jylhät kivikasvot

”Saanatunturi on saanut nimens√§ ulkomuotonsa mukaan, saamen kielen k√§√§p√§sient√§ tarkoittavasta sanasta. Saanatunturille on pyhyyden tuntua luonut paitsi sen poikkeuksellinen k√§√§p√§√§ tai nurinkurista venett√§ muistuttava muoto my√∂s tunturin jylhyytt√§ korostava sijainti j√§rven rannalla. Saanan rinteill√§ voi lis√§ksi n√§hd√§ kolmekin kivikasvoista jumalaa. Helpoimmin ihmiskasvoja muistuttavan kivisen luonnonmuodostelman voi n√§hd√§ Kilpisj√§rven leirint√§alueen parkkipaikalta. Kolmine kasvoineen tunturi on vartioinut aluettaan kaikkiin ilmansuuntiin.”

– Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja, Gaudeamus 2016

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Mikä tuntureissa loppujen lopuksi viehättää? Itse tykkään, että se sama voima, joka on Pohjolan luonnossa kaikkialla, se vain näyttäytyy eri paikoissa eri tavoin. Vaihtelevat säätilat, selkeästi erottuvat vuodenajat ja niiden värit, luonnoneläinten touhut, erilaiset luonnon tuottamat äänet. Maa, ilma, tuli ja vesi. Hiljaisuuskin on ääni, jota voi kuunnella ja tarkkailla. Tunturissa ääni on kumiseva, avara ja juureva, vaikka korva olisi ikään kuin mykkä.

| Kilpisjärvi

Kaikki kuvat Kilpisjärveltä. Lisää viime viikkoisia otoksiani täällä. Tänään 25.9. Saanatunturille onkin jo tullut lunta.

Linkkivinkkejä Käsivarren Lappiin:
Yle.fi Katoava Pohjola: Suurtunturien erämää
Luontoon.fi Käsivarren erämaa-alue
Luontoon.fi Mallan luonnonpuisto
Tosilappi.fi Enontekiö РKilpisjärvi РHetta
Tunturi-Lapin luontokeskus Hetta
Kilpisjärven luontokeskus Kilpisjärvi
Kilpisjarvi.org Tervetuloa Kilpisjärvelle

allekirjoitus