Vuodenkierto päättyy värikkäästi ja uusi luonnonvuosi alkaa

ruskan marjat
Oman kalenterin mustikoita

Loka-marraskuun vaihteessa on sekä syksyn päätösjuhlat, että luonnonkierron mukainen uusi vuosi. Tärkeä loppujen ja tuoreiden alkujen ajankohta, jos ei välitä kaupallisesta kalenterista tai yleisistä juhlapyhistä.

Oma syksyni on ollut juuri niin värikäs ja ilotulitusta täynnä kuin tilasinkin, sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. En panisi yhtään pahakseni, vaikka herkullinen ja toimelias ”syksyhenkisyys” jatkuisi ikuisesti! Vuodenaikojen vaihtumisen en kuitenkaan toivoisi pysähtyvän, koska rakastan jokaista neljää. Erityisen paljon hieman pohjoisemman Suomen mausteilla, joka ei lähtökohtaisesti sisällä lainkaan harmaita vesisadekausia tai värittömiä talvia.

Ensilumi saapui susirajalle tänä syksynä 5. lokakuuta ja se oli jälleen yhtä riemukas tapahtuma kuin ennenkin. Ihan mielettömiä revontuliakin on jo nähty. Nyt eletään syksyn viimeisiä hetkiä ja odotetellaan takkatulien loimussa kovempien pakkasten ja hankien tuloa. Ovella on syksyn viimeiset sadonkorjuujuhlat – Kekri, Samhain, Halloween tai Pyhäinpäivä – millä nimellä kukin tahtoo sitä viettää, jos tahtoo.

Virvon varvon | Kilpisjärvi

Kuka haukkasi palasen? Ruohokanukan marjoja @ Kilpisjärvi

Kuka haukkasi riekonmarjasta palasen?

| Kilpisjärvi

Meille, kuten monille muillekin pakanahenkisille loka-marraskuun vaihde on lisäksi uusi vuosi, vanhan vuodenkierron loppu ja uuden alku. Näin on ollut myös entisaikoina, kun elettiin enemmän luonnonkierron ja perinteisten elinkeinojen mukaan.

Vielä nykyäänkin omat juhlapyhät ja merkitykselliset päivät voi itse valita. Ei ole mikään pakko seurata kaupallista kalenteria tai valtavirtaa, jos ei nappaa. Itsellä tökkii eniten se, että tiettyinä päivinä kaikkien ”pitäisi” toimia samalla tavalla tai hyväksytyllä kaavalla, kiinnosti tai ei (esimerkiksi joulu ym.). Ja jos ei vietä tai huomioi näitä päiviä, siihen tulee olla hyvä syy tai selitys, joka on todisteltava jokaiselle vastaantulijalle. Miksi? Kummallisia vaatimuksia.

Paineita ja vaikutteita tulee toki joka tuutista, mutta omaa voimaa voi vahvistaa esimerkiksi luonnossa, joka ei pakota tai manipuloi millään tavalla. Päinvastoin vapauttaa.

Pohjanvariksenmarja | Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Kastehelmiä | Kilpisjärvi

Vuodenkierrosta ennen vanhaan

”Kansanomainen vuoden kierto ei alkanut nykyisestä uudestavuodesta, vaan vuoden alku ja loppu laskettiin pikemmin elinkeinovuoden taitteiden mukaan.”

”Suomalaisten vuosi lienee ollut luonnonvuosi, jota jäsensivät eri vuodenaikojen elinkeinolliset toimet. Viimeistään agraariaikana vuosi päätettiin tai aloitettiin joko syystöiden päättyessä mikkelinpäivän aikoihin tai marraskuun alussa (kekri).”

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

”Kaikkien vuoden kierron taitekohtien tapaan kekrikin oli otollista aikaa tarkkailla enteitä ja tehdä taikoja. Esimerkiksi tuvan seinää vasten saatettiin panna nimikkohalko kullekin, ja se, jonka halko yön aikana hävisi, ei enää näkisi seuraavaa kekriä.”

”On sanottu, että kekriaamuna halkojen on oltava pitkäoksaisia ja ne pitää panna uuniin niin, että oksat tulevat myötäsukaan, tyvipuolet edellä. Halkojen täytyy olla pitkäoksaisia, jotta tulisi isosarvisia pässikaritsoja talvella, ja oksien myötäsukaan, jotta lapset eivät syntyessään tulisi takaperin.”

– Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja (Gaudeamus 2016)

| Kilpisjärvi

| Kilpisjärvi

Onnekasta Uutta Vuotta!

Värikkäät kuvamuistot Kilpisjärveltä.

saaga_saarnisola

Kolmas Silmä sisäpiiri 🌿

Tahtoisitko sähköpostilaatikkoosi jotain kivaa sisältöä muutaman kerran vuodessa?

Lähetetään…
Kiitos uutiskirjeen tilauksesta! Jos olet uusi tilaaja, tervetulokirje on lähetetty sähköpostiisi.

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s