Mitä on luonnonnoituus ja mitä nykypäivän noita tekee?

LUKUPAKETTI LUONNONNOITUUDESTA

Noita tai noituus on mystinen juttu, joka herättää sekä kiinnostusta että kummastusta. Mitä Luonnonnoita tekee – harrastaako hän outoja rituaaleja alastomana kuun valossa ja langettaa kirouksia mustaa noitapataansa hämmentäen? Entä voiko nykynoita aikaansaada konkreettisia asioita tai jopa muuttaa maailmaa?

Teksti: Saaga Saarnisola

Kuka on luonnonnoita ja mitä luonnon noita tekee? Miten olla noita, mitä on noituus, millainen on oikea noita tai onko noitia edes olemassa? Näitä asioita tiedustellaan usein. Lyhyt vastaus on, että riippuu pitkälti siitä keneltä kysytään. Noita tai luonnonnoita voi olla hyvinkin yksilöllinen tehtävä, harrastus, elämänkatsomus, maailmankatsomus, elämäntapa, tai niitä kaikkia.

Kerron tässä artikkelissa pintaraapaisuna sekä omia näkemyksiä ja kokemuksia, että tietoa joistakin erilaisista suuntautumisista, spesiaalisti luontoon yhteyksissä olevista noidista. Lyhyesti myös muutamista muista noituuksista, joissa luonto on osana asiaa. Minkäänmoinen ”noitaraamattu” tämä ei kuitenkaan tai luonnollisesti ole, koska mielipiteet ja näkökulmat ovat omiani.

Tässä jutussa

• Hyvät ja pahat noidat
• Itsenäinen luonnonnoita
• Perinteinen luonnonnoituus
• Wiccalaisuus
• Yrttinoita
• Keittiönoita
• Mökkinoita / Kodin noita
• Vanhan ajan perinnenoita
• Muita luontoon perustavia noitia
• Noitien työvälineitä
• Linkkivinkkejä suomeksi

Näin noita sisustaa ja somistaa puutarhassa.

Hyvät ja pahat noidat

Noitahan ei ole millään muotoa paha olento (jollei noitahenkilö satu olemaan psykopaatti tms), mutta ei varmaan myöskään mikään vaaleanpunaisen hattaran lähettiläs, jonka hyväntahtoisuudella tai itsensä uhraamisella ei olisi lainkaan rajoja. Noita ei halua tai tee kellekään olevaiselle mitään pahaa tai ikävää, mutta häntä ei silti ole syytä pitää oksennusastiana. Kuten ei tietysti ketään.

Näkisin, ettei hyvä/paha analysoinneille ole noitailuissa varsinaista tarvetta, mutta tottahan yleisesti puhutaan käsitteistä valkoinen noita ja musta noita (tai valkoinen magia ja musta magia), joista valkoinen on tietysti se hyvä. Tällainen jaottelu herättää säännöllisesti närästystä, vaikka minäkin olen tuota valkoinen noita -sanaparia joskus käyttänyt esimerkiksi artikkeleissa. Riippuen jutun julkaisijasta, kohderyhmästä, asiayhteydestä tai muusta sellaisesta.

Vaikka noitia ei enää tänä päivänä murhata roviolla (ainakaan Suomessa), niin ennakkoluuloja tai ymmärtämättömyydestä johtuvaa turhaa tuomitsemista saattaa noita -sanan mainitseminen tuottaa vielä nykyäänkin. Eli noidan valkaisussa voi olla kyse siitäkin, ettei tahdo vasiten kaivaa verta nenästään, jos tietää ettei se sovi ympäristöön. Suomalainen kun on nokkimisen maailmanmestari, joka ei noin vain luovu perinteisistä lajeista.

Ehkäpä myös luonnonnoita (tai vihreä noita) saattaa sanana olla hieman pehmennetty tai kuvitteellisesti ”paremmaksi” mielletty versio noidasta. Jollain lailla suuntaa tai suuntausta kuvaava varmasti ainakin, vaikka noita on aina noita ja sillä sipuli. Ei ole olemassa parempia tai huonompia noitia, on vain erilaisia noitapersoonia, kuten kaikissa muissakin ihmisissä.

Tykkään että käytetyistä termeistä tai määritelmistä riippumatta tärkeintä on kuitenkin itse asia. Tahto tehdä maailmasta parempi paikka omien taipumusten avulla, meille kaikille.

Hei, olen Saaga. Olen ihminen. Kuvassa olen Karigasniemellä v. 2019 Ailigas tunturin polulla sulka päässä ja lempiviitta yllä.

Itsenäinen luonnonnoita

Mielestäni itsenäiseksi luonnonnoidaksi voi joko ruveta tai olla sitä ihan itsestään, havaita vain että näin on. Jonkinlainen taipumus / lahja pohjalla on kuitenkin hyvä olla, sekä luonnollisesti vetovoima ja kutsumus toimia yhteydessä luontoon, sen ainutlaatuiseen taikaan ja voimiin. Halu olla yhtä luonnon kanssa, puhua ikään kuin samaa kieltä, jonka avulla asioita voi ilmentää myös konkreettisen maailman puolella.

Oma tieni on lyhyesti sanottuna ollut syntyä näihin tehtäviin, sillä olen jo lapsena mm. kyennyt kommunikoimaan luonnon ja eläinten kanssa. Taustalla voi olla hieman verenperintöäkin, sillä toinen iso-isoäitini oli yrttinoita ja parantaja. Hän näki myös edesmenneiden henkiä, kuten minäkin näen, ja meillä olisi varmasti ollut paljon muutakin yhteistä, jos olisimme voineet keskustella näistä asioista. Siihen aikaan, omassa ympäristössäni ja lapsuudessani (1970-luvulla) tällaiset jutut eivät olleet sillä lailla hyväksyttyjä puheenaiheita.

Itsenäiset luonnonnoidat harjoittavat lajia yleensä yksin tai oman lähipiirin sisällä, mutta voivat toki verkostoitua muidenkin noitien kanssa. Mitään coven -yhteisön tyyppistä järjestelyä en kuitenkaan näkisi tämän otsikon alla, koska havaintojeni mukaan me itsenäiset noidat olemme itsenäisiä useinmiten juuri siksi, ettemme kaipaa ylisosiaalista touhotusta. Tykkäämme keskittyä omiin puuhiin, omaan luomiseen ja tulla siitä onnelliseksi, jota kautta voimme antaa itsestämme myös muille sekä maailmalle.

Mitä itsenäinen luonnonnoita tekee?

Käytännön tekeminen riippuu luultavasti täysin henkilöstä, hänen omista taipumuksista ja mieltymyksistä. Hedelmällisintä varmastikin on seurata sitä mikä juuri itseä innostaa, inspiroi tai tapahtuu luonnostaan. Siten niissä omimmissa jutuissa voi myös kehittyä, ihan ”taikoakin” jotakin konkreettista tapahtumaan. Oikoteitä ei ole, joten mielestäni syvällisen luontoyhteyden luominen on ensimmäinen josta kannattaa aloittaa, ennen kuin alkaa ”temppuilla”.

Luonnonnoita seuraa ja havainnoi ympäristöä ja luonnon kiertokulkua hyvin tarkkanäköisesti. Yhteys ja yhteenkuuluvuus luonnon kanssa saattaa olla niin voimakas, että ympäristö, jossa ei ole luontoa näköpiirissä, voi helposti tehdä ahdistuneeksi, tyhjäksi tai suoranaisesti sairaaksi. Sama ilmiö, jos läsnä oleva luonto on niin sanotusti raiskattu, sillä luonnonnoita tuntee luonnon surun itsessään. Arkielämässä noita harvemmin arvottaa ympäristöä vuodenajan tai säätilan perusteella, koska hänelle kaikki vuodenajat ja säät ovat luonnollisia ja sisältävät erilaisia voimia (tai tarkoituksia).

Itsenäinen luonnonnoita voi viettää vuodenkierron vuotuisjuhlia, syklejä ja taitekohtia haluamallaan laajuudella, toimia kuun kierron vaiheiden mukaan, suorittaa erilaisia rituaaleja ja taikoja, kommunikoida luonnon tai luonnoneläinten kanssa, käyttää magiassa luonnon voimia apuna, toimia maagisella tai parantavalla tavalla yrttien, kivien tai muiden luonnon antimien tai osien kanssa, ottaa aineksia valituista suuntauksista (yleensä shamanistisista tai kelttiläisperäisistä, miksei myös muiden luonnonkansojen perinteistä), tai luoda kokonaan oman polkunsa yhdessä luonnon kanssa ja/tai oman intuition avulla.

Esimerkiksi minä mm. kommunikoin luonnon, paikkojen, luonnonhenkien, lintujen ja eläimien kanssa, luen riimuja, kortteja, esineitä ja luonnon merkkejä (olen selvätietoinen), osaan käyttää luonnonmagiaa ja työskennellä kivien kanssa, toimittaa taikoja, rituaaleja ja latauksia, matkaan univalve-tilassa muissa todellisuuksissa, olen vahvasti yhteydessä luonnon elementteihin, eri säätilojen ja luonnonilmiöiden voimiin, osaan puhdistaa paikkojen, tilojen ja esineiden energioita, ymmärrän ja tunnen luonnonkaikkeuden kokonaisuuden, läsnäolon ja sen vaikuttimet. Luon ´maagisia juttuja’ muidenkin käyttöön, mm. valmistamalla riimuja ja voimakoruja.

Luonnonnoidalle yksi olennaisimmista asioista on henkinen yhteys Äiti Maahan, kyky nähdä ja kokea sen kokonaisuus ja tarkoitus. YouTube videon Karliene on skottilais-kelttiläinen laulaja, joka tekee omaperäistä musiikkia. (onko hän noita, siihen en tiedä ottaa kantaa)

Siltojen rakentaja ja maailmojen parantaja

Itsenäinen luonnonnoita voi paitsi puuhastella omiaan, myös toimia sillanrakentajana erityisesti Äiti Maan ja ihmisten maailman välillä. Jotkut tekevät tätä luutakaapista käsin, toiset näkyvämmin ja jotkut siltä väliltä; mikä tapa tai keino itsellä inspiroi eniten.

Sanomaa tai viestiä voi niin ikään välittää monella erilaisella tavalla. Joku voi noitailun lisäksi olla esimerkiksi äärimmäisen vegaani tai vihainen aktivisti, toinen taas toimii tai esittää asioita lempeämpiä polkuja pitkin. Kaikki tavat ovat varmasti ihan oikeita, koska ihmisetkin ovat erilaisia, sekä välittäjät että vastaanottajat. Huomioitavaa kuitenkin on, että kaikki eivät halua vastaanottaa minkäänlaista sanomaa – eikä tarvitse tai pidäkään – joten tyrkyttämistä, viisastelua tai muiden syyllistämistä on hyvä pyrkiä välttämään.

Vastaavasti voi toimia ihmisten maailmankin sisällä, human-to-human, johon löytyy tapoja varmasti pilvin pimein. Minulla on ollut mm. sellainen hassu missio, että voisin olla sillanrakentaja myös sille, ettei henkisyys tai elämänkatsomus ole rajoitettua. Sen nimi on toisen ihmisen arvostaminen ilman vaatimusta samalla kaavalla ilmaistusta totuudesta. Eihän luonnossakaan mänty lyttää kuusta, että oletpas sinä siellä ihan väärän muotoinen tai korjausta vailla. Totuuksienkaan olomuotoja ei ole vain yhtä oikeaa, vaikka jokaisen oma onkin itselle se oikein. Jos itse pyrin olla arvottamatta muiden henkisiä polkuja tai näkökulmia oikeiksi tai vääriksi, vapautumisen ihme voi joskus jakautua eteenpäinkin.

Tälläisillakin tavoilla itsenäinen luonnonnoita voi käytännössä tehdä ihan mitä vaan, tehtävän sisältö on paljon henkilöstä ja omasta tahdosta kiinni. Noita voi jopa muuttaa maailmaa, pieni pala kerrallaan, ja silti tehdä sen itselleen sopivimpia reittejä pitkin. Vaikka menisi yksi eteen ja kaksi taakse, jotain silti tapahtuu. Sellainen sillanrakentaja ainakin itse tahtoisin olla – jättää tähän maailmaan pienen jäljen siitä että olin joskus olemassa, vaikka vain virtaavan ja näkymättömän.

Kuvassa Kiutaköngäs, Kuusamo. Voimakas paikka.

Perinteinen luonnonnoituus

Perinteinen luonnonnoita perustaa toimintansa aika usein vanhaan kelttiläiseen, pakanalliseen perinteeseen (Celtic Paganism), johon kuuluu mm. polyteistinen monijumaluus, kahdeksan vuotuisjuhlan (= sapatin) viettäminen, luonnon elävänä ja pyhänä pitäminen sekä erilaiset rituaalit ja seremoniat, kuitenkin ilman uskontomaisen tiukkoja opinkappaleita. Perinteisellä tavalla voi toki toimia myös jonkin muun luonnonkansojen vanhan perinteen mukaisesti.

Kelttiläisessä suunnassa luonnonkierron taitekohtia ja vuodenaikoja juhlistavia sapatteja ovat Samhain, Yule, Imbolc, Ostara, Beltaine, Litha, Lughnasa ja Madron. Vuodenkierto alkaa 1.11. ja päättyy 31.10. Uusi vuosi on Samhain ja esimerkiksi juhannus Litha. Perinteinen luonnonnoita viettää vuotuisjuhlia kuhunkin sapattiin kuuluvien teemojen mukaan. Tulien polttaminen kuuluu moniin vuodenpyörän juhlistuksiin, usein myös uhrilahjan antaminen luonnolle (= luonnoneläimille sopivaa ravintoa).

Yleistietoja kelttiläisestä pakanuudesta esimerkiksi täällä: Celtic Religion and Beliefs (englanniksi). Lisätietoa vuodenkierron juhlista ja sapateista suomeksi löydät e-kirjastani Luonnonpakanan vuodenkierto – kahdeksan elävää vuodenaikaa. Tietoa kelttiläisen perinteen ja suomalaisen samanismin yhdistävästä perinteisestä luonnonnoituudesta löydät Varjojen Kirja sivustolta.

Luonnonnoidan tarvikkeita Puodissa

(juttu jatkuu tuotteiden alla)

Wiccalaisuus

Ainakin jotkut luonnonuskonto Wiccaa seuraavat noidat kutsuvat itseään myös luonnonnoidaksi. Kaikista luontoperäisten noitailujen suuntauksista wicca on niitä harvoja tai ainoita, joka on samalla uskonto, vaikkakin vähän toisella tavalla kuin perinteisemmät uskonnot. Aika usein voi törmätä käsitykseen, että kaikki nykyajan noidat ovat wiccoja. Näinhän asia ei kuitenkaan ole – vaikka kaikki wiccat ovat noitia, kaikki noidat eivät ole wiccoja.

Wicca -niminen luonnonuskonto on syntynyt Englannissa 1950-luvulla Gerald B. Gardnerin perustamana. Se sisältää osia vanhasta kansanuskosta ja muista pakanallisista lähteistä, vaikka onkin uusi uuspakanallinen uskonto. Nykyään wiccan suuntauksia on erilaisia, joista tunnetuimpia ovat traditionalistinen wicca (joka jakaantuu gardnerilaiseen ja alexandrialaiseen traditioon) sekä neowicca (= eklektinen wicca).

Wiccan päämäärä on olla iloinen, elämää juhlistava elämänkatsomus ja elämäntapa, jonka tavoite on sekä luonnon että ihmisen tasapaino. Luonnon pyhyyden lisäksi wiccan toimia ohjaa mm. dualistiseen jumaluuteen uskominen, erilaiset rituaalit ja seremoniat, sapattien ja esbatien viettäminen sekä The Wiccan Rede (Witches’ Rede), joka on eräänlainen toimintaohje. Sen keskeisiä sanomia ovat “Tee mitä tahdot, mutta älä vahingoita” sekä kolminkertaisuuden laki, niin hyvässä kuin pahassa. Myös wiccassa sapatit ovat kelttiläisperäisiä, mutta niillä on pieneltä osin eri nimet / merkitykset (esim. Lammas = Lughnasa).

Traditionaaliseen wiccaan kuuluu initiatoriset askelmat, joiden kautta sekä opiskellaan tietoa, että opitaan ja kehitetään erilaisia taitoja. Kaikki covenin jäsenet ovat pappeja tai papittaria ja ryhmien koot ovat yleensä pieniä. Jotkut ryhmät työskentelevät alastomina ja toiset käyttävät rituaalivaatteita, mutta vihkimysrituaalit tehdään aina alastomina. Rituaalisen alastomuuden tarkoitus on roolien riisuminen ja aidosti ja luonnollisesti omana itsenä oleminen, ei suinkaan seksuaalinen virittely (lue lisää: wicca.fi / Traditiot Suomessa).

Monista muista uskonnoista poiketen coveniin (= suljettu noitapiiri, jonka sisäinen toiminta on yksilöllistä ja salaista) ei voi kävellä kuin kirkkoon ja ilmoittaa että tahdon liittyä tähän yhteisöön, vaan coveniin pääseminen tai sellaisen löytäminen voi olla pitkä, jopa vuosikausien mittainen polku.

Hyviä ja päteviä lisätietoja wiccasta löydät esimerkiksi Thuleian Tuvan artikkelista Faktoja ja Fiktiota Wiccasta sekä traditionaalisen wiccan sivustolta wicca.fi. Blogivinkkinä nyttemmin jo hiljentynyt Metsän tytär blogi, jota kirjoitti Tuulikki -niminen wicca. Katso myös Pakanaverkon kiteytys Wiccasta.

Kuva Kiuruvedeltä. Luonnon henki kuvastuu veden peilistä ilman sanoja.

Yrttinoita

Yrttinoita eli Herbal Witch on erityisesti luonnonyrttien ja kasvien asiantuntija, joka omaa usein yrteillä parantamisen taidon. Yrttinoita voi harjoittaa sekä luonnonlääkinnällisiä toimia (valmistaa esimerkiksi erilaisia rohtoja), että käyttää yrttejä maagisessa työskentelyssä.

Yrttinoita voi valmistaa luonnonyrteistä, kasveista ja/tai kukista mm. maagisia öljyjä, erilaisia suitsukkeita, jauheita, salvoja tai kylpytuotteita, luoden ne joko tuoreista tai itse kuivatetuista raaka-aineista. Voisin lyödä vetoa, että jokaisella yrttinoidalla on oma laaja yrttiapteekki, josta löytyy apu melkein mihin tahansa vaivaan tai hyvinvoinnin edistämistarkoitukseen. Yrttinoidalla on sekä lahja, että intohimo monipuoliseen yrttien ja kasvien kanssa työskentelyyn.

Yrttinoidalla on tottakai myös kasvio. Parhaimpia kasvioita ovat aina alusta loppuun saakka itse tehdyt, mutta kiva aihio on esimerkiksi Sinikka Piipon Pukinparta ja valvatit – uuden ajan värityskasvio, joka on yhdistetty tietokirja, värityskirja ja kasvio. Siinä on 35 helposti tunnistettavaa kasvia, joista on kerrottu myös kansanperinteisiä seikkoja. Tätä ei välttämättä enää saa uutena, mutta uudenveroisena käytettynä saattaa löytää.

Mukava pieni opas yrttinoituuksiin löytyy esimerkiksi tästä: Herbal Magick – A Practical Guide for Modern Witches (englanniksi)

Keittiönoita

Tässä mennään vähän vaarallisille vesille, sillä keittiö ei ole minun ”aluetta” ollenkaan. Sen kuitenkin tiedän, että Keittiönoita (Kitchen Witch) on sekä inspiroitunut, että taitava laittamaan ripauksen taikaa arkisiinkin eväisiin ja tekee maustamisen mielellään luonnon antimilla. Keittiönoita osaa sekä käyttää luonnonyrttejä, että loihtia maagista ruokaa ihan tavallisesta arkiruoasta.

“Keittiönoita on henkilö, joka keskittää maagisen toimintansa kotiinsa ja erityisesti keittiöön ja yhdistää magian arkipäiväänsä. Hän käyttää maagisina apuvälineinään esineitä, joita yleisesti löytyy keittiöstä. Kattila kuvastaa feminiinisyyttä, veitsi maskuliinista puolta. Kauha toimii sauvana, jolla sekoitetaan energiat yhteen, loitsujen magia ja visualisoitu kohde, siihen mitä valmistetaan.” – Lunaria, Sielun Silmin

Maagisen työskentelyn lisäksi keittiönoita rakastaa (tietysti ruonlaittoa), tuoreiden oman maan antimien sekä villivihannesten käyttöä, säilöntää, hillojen ja mehujen valmistamista, luonnonyrttien kuivattamista ja käyttöä niin ruoanlaitossa kuin leivonnassa, puuhellaa ja leivinuunia sekä keittiön somistamista keittiönoituuksiin sopivalla tavalla. Ja jokainen meistä varmasti tietää, että rakkaudella ja huolenpidolla valmistettu ruoka maistuu aina kaikkein parhaimmalta. Siinä voi olla jo maaginen elementti numero 1.

Yrttinoita ja Keittiönoita voivat tavallaan olla aika lähellä toisiaan, mutta mielestäni yrttinoita on usein lähempänä Parantajaa ja keittiönoidan valtakunta on erityisesti keittiö ja keittiössä tapahtuva toiminta.

Oman porstuan alttarilla esiintyvät Maa, Ilma, Tuli ja Vesi. Vaihtuvat luonnonkukat pelastuskukkia ruohonleikkurin alta, luonnonkivet Jäämereltä ja Kilpisjärveltä.

Mökkinoita / Kodin noita

Mökkinoita on oma suomennokseni käsitteestä Cottage Witch, joka on erityisesti Kotinoita, Kodin noita tai Talon noita (House Witch), kuten myös Hearth Witch.

Kodin noidan reviiriä on erityisesti koko koti (joka voi olla joko asunto tai talo) ja hänen tavoitteensa on luoda harmoninen ilmapiiri ja energia, joka huolehtii kaikista kodin asukkaista. Tähän kodin noita voi käyttää esimerkiksi luonnon voimien ja luonnonmagian avulla sisustamista, energioiden puhdistamista sekä erilaisia loitsuja, rituaaleja tai siunauksia. Samaan tapaan kuin keittiönoita, kodin noitakin voi käyttää kotona olevia tavallisia esineitä myös maagisiin tarkoituksiin, ja aikaansaada tämän avulla toivottuja vaikutuksia.

Hearth on kodin sydän

Mökkinoidalle kodin sydän ei ole keittiö, vaan kodin noidan päätulisija (Hearth), joka tosin on usein keittiössä sijaitseva puuhella/leivinuuni. On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, onko hearth henkinen vai fyysinen asia (vai molempia), mutta itse tykkään että tulielementti pitää olla läsnä ihan fyysisesti, sen lisäksi että asialla on myös voimakas henkinen puoli.

Kotinoitailun laajasta aihepiiristä suosittelen esim. Ellen Duganin kirjaa Cottage Witchery (englanniksi) ja ihan ok teos on myös hiljattain ilmestynyt Arin Murphy-Hiscockin Kodin noita. Siinä suomennos ei ole ihan niin kammottava kuin aikaisemmassa Vihreä noita kirjassa, vaikka on tässäkin joitakin hassuja juttuja.

Vanhan ajan perinnenoita

Vanhan ajan perinnenoita on Suomessakin ollut arvostettu ja luotettu henkilö, vaikka hänen palveluja on ehkä käytetty vähän salaakin.

Perinnenoidalla viitataan usein sellaiseen noitaan, jonka tieto-taito on kulkenut suvussa. Toisaalta perinnenoidaksi voi varmasti myös ”opiskella”. Suomalaiseen perinnenoituuteen voi kuulua esimerkiksi kansanperinteen ja kansanlääkinnän laaja tuntemus, luonnonyrttien ja kasvien monipuolinen käyttö, enteiden lukeminen ja katsominen, ennustaminen, parantaminen, rohtojen ja maagisen kotikosmetiikan valmistaminen ja tietysti perinteisen magian harjoittaminen.

Perinnenoituuden arkipuuhien vinkkinä Noidan koto; Valkosipulia ja salviaa -blogi, jota kirjoittaa omavoimainen ja suorapuheinen noita Aconitum.

Kuva kotipihalta, vanhan talon pihapiiristä, jossa puutarhaa ei jyystetä. Luonnossa taikaa on ihan kaikkialla ja se myös elää ja muuttuu taianomaisesti jokaisena hetkenä. Nupusta suureen kukkaan ja lakastumisen kautta takaisin luonnonkiertoon, ilman että siinä olisi jotakin luonnotonta.

Muita luontoon perustavia noitia

Hedge Witch, jolle en ole tavannut kuvaavaa suomennosta (hedge = mm. aita ja tasapainoilla) on noita, joka harjoittaa sekä luonnonmagiaa, että pystyy välittämään tietoa muista todellisuuksista kuten shamaani. Hän voi ikään kuin ylittää todellisuuksien rajan (”aidan”) milloin tahtoo, joka rinnastetaan joissain lähteissä myös luudalla lentämiseen.

Vihreä noita (Green Witch) sekä Natural Witch viittaavat mielestäni samaan kuin itsenäinen luonnonnoita. Myös Vihreä noita ja Yrttinoita voivat olla saman kaltaisia, erityisesti yrttien asiantuntijoita. Luonnon elementteihin (Maa, Ilma, Tuli, Vesi) erikoistuneita noitia (Elemental Witch) tunnetaan lisäksi nimikkeillä Earth Witch, Air Witch, Fire Witch ja Water Witch (myös Sea Witch). Hyvin laajasta luonnon noitien kirjosta voisi mainita vielä Garden Witch, Lunar Witch ja Crystal Witch.

Myös shamaanit, samaanit ja poppamiehet ovat käytännössä noitia, kuten saamelainen tietäjäkin (noaidi = noita), eli Lapin noita. Viimeksi mainittu käyttää työvälineenä noitarumpua, josta löytyy vanha minun kirjoittama juttu täältä.

Erilaisten noitien työvälineitä

Alttari, Alttariliina, Alttaripentagrammi, Amuletti, Arvat (rummun), Grimoire (loitsukirja), Heiluri, Helistin, Jauheet (maagiset seokset), Kallot (eläinten), Kello (kilistin), Kivet ja Kristallit, Kukkatipat, Kuuvesi (täysikuun vesi), Kynttilät, Linnunsulat, Loitsuhelmet, Loitsujauheet, Loitsukynttilät, Luonnonyrtit, Luut, Luuta (Besom, risuluuta, varpuluuta), Lyhdyt,

Medicine bag (rohtopussi), Merisuola, Mojo (noitapussi, loitsupussi), Mortteli, Musta suola, Noitamerkit, Noitapata, Noitarumpu, Noitaympyrä (maaginen kehä), Näkijän huntu (Silmikko), Ogham riimut (Ogham Runes, kelttiläiset puuriimut), Ouija lauta, Peilit (kirkkaat ja mustat), Pentaakkeli, Pikari (Chalice, alttarimalja), Puuhella ja muut tulisijat (Hearth), Reikäkivet, Riimut / Riimukivet (Futhark riimumerkit), Rituaaliasu, Salvat ja voiteet,

Sarvet ja sarvikorut, Shamaanirumpu (Voimarumpu), Siemenet (Witch Seeds), Suitsukkeet, Suolat (maagiset seokset), Symbolit, Taikasauva (Wand), Talismaani, Tarot- ja oraakkelikortit, Tikari (Athame), Tinktuurat, Unisieppari, Unityyny (yrttityyny), Varjojen kirja (BOS = Book of shadows), Witches runes (noitariimut), Yrtit (tuoreet ja kuivatut), Yrtti- ja kukkalaitteet (ladattavat), Yrttisavut (suitsukeniput ja irtolehdet), Öljyt (maagiset seokset).

Ja niin edelleen. Noitailla voi kuitenkin ilman erityisiä välineitäkin, koska noidan tärkein työväline on näkymätön: Magia.

Toinen pörröisistä apulaisistani.

Noidan apueläin / liittolainen (Familiar) nro 1 on tietysti Kissa, joten jos et ole henkeen ja vereen kissaihminen, ainakin minua vähän epäilyttää ettet voi olla noitakaan. Totuuden tiedät kuitenkin vain sinä itse.

---

ⓘ Noitien magiasta puhutaan englanninkielisillä sivustoilla ja kirjallisuudessa termillä Magick, maagisten toimien harjoittamisesta practising The Craft ja työvälineistä Witchcraft Tools.

Linkkivinkkejä suomeksi

• Kolmas Silmä Puoti verkkokauppa
• Noidan tarvikkeet / Kolmas Silmä Puoti
• KuuKartanon blogi
• Käreittären blogi
• Lehto ry
• Luonnonpakanan vuodenkierto
• Noita Ry
• Riimujen tulkintaopas
• Rumpu-ukko
• Sielun Silmin / Arcana Magica
• Thuleian tupa
• Varjojenkirja.com

Artikkelin kirjoittaja on Luonnonpakana® brändin perustaja ja omasta mielestään itsenäiseksi luonnonnoidaksi syntynyt.

---

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Saattaisit pitää myös