Ystävänpäivä

Ystävänpäivän historia ja pakanalliset juuret

Miksi ystävänpäivää vietetään? Yksi yleisimmistä tulkinnoista Valentinen päivän taustoista liittyy Valentine tai Valentinus -nimiseen pappismieheen tai mahdollisesti useampiin, jotka Rooman hallitsija Claudius II teloitti kristinuskon saarnaamisen ja kristinuskoisten parien salavihkimisten vuoksi. Mestauksen päivämäärä oli oletettavasti 14. helmikuuta, ajankohta 300-luvun kieppeillä.

Yksi Valentinuksen legendoista kertoo myös, että ennen mestausta Valentine opetti Julia-nimistä tyttöä, hänen vanginvartijansa sokeaa tytärtä. Tarinan mukaan jumala palautti Julian näön sen jälkeen, kun hän ja Valentine rukoilivat yhdessä. Teloituksen aattona Valentinen kerrottiin kirjoittaneen Julialle kirjeen ja allekirjoittaneen sen “Sinun Valentinelta”. Näin ollen tästä juontuisi esimerkiksi sanonta be my valentine.

Antiikin Roomassa kuitenkin juhlittiin helmikuun puolivälissä ennen Valentinustakin, nimittäin Lupercalia -nimistä luonnon ja hedelmällisyyden juhlaa, jonka kirkko yritti jo 400-luvulla korvata pyhän Valentinuksen päivällä. Pakanallista Lupercaliaa vietettiin mm. susimaisen Lupercus jumalan kunniaksi, joka saattoi olla yksi metsän ja villin luonnon jumala Faunuksen ilmenemismuoto. Tarinaan liittyvät myös Rooman perustajat Romulus ja Remus, jotka päätyivät joesta naarassuden hoiviin, jonka nimeksi annettiin myöhemmin Lupercal.

Lupercalia oli seksuaalisesti ladattu juhla, johon kuului eläinuhreja, uhrirituaaleja, vapaata seksiä ja lyhyitä parisuhteita, joilla uskottiin karkotettavan pahoja henkiä ja hedelmättömyyttä. Rituaalipuolen suorittivat erityiset Luperci -papit, jotka hoitivat homman alunperin alastomina. Uhritoimitusten jälkeen he juoksivat ilkosillaan kaduilla ja piiskasivat tielle sattuvia naisia vuohennahkaisilla suikaleilla, joita sanottiin “februan stringeiksi”.

Lupercalian aikana miehet valitsivat arvontapurkista satunnaisen naisen nimen, jotka yhdistettiin heidän kanssaan festivaalin ajaksi. Pari saattoi pysyä yhdessä seuraavan vuoden Lupercaliaan asti, ja monet myös rakastuivat ja menivät naimisiin. Myöhempinä aikoina alastomuus menetti suosiotaan ja Lupercalia muuttui hieman siveellisemmäksi, joskin vielä seksuaalisviritteisenä, mutta ihan vaatteisiin pukeutuneet miehet juoksivat kaduilla metsästämässä randomeja naisia.

Lähteet: History.com/topics, ym.

Suomessa Ystävänpäivän historia on suhteellisen lyhyt, se on merkitty kalenteriinkin virallisesti vasta v. 1996. Esimerkiksi Ylen mukaan Valentinen päivän juhlallisuuksia on kuitenkin vietetty jo 1960-luvun Helsingissä. Juhlissa mm. tanssittiin, kruunattiin Ystävänpäivän kuningatar ja tulot lahjoitettiin Pelastakaa Lapset ry:lle. Ehkä täällä kylmässä pohjolassa ystävänpäivä kulminoituukin ystävien ja/tai puolison muistamisen lisäksi juuri hyvän tekemiseen.

Teksti: Saaga Saarnisola
Julkaistu ensimmäiseksi Kolmas Silmä Puoti verkkokaupan uutiskirjeessä