Myyttiset eläimet -kirja esittelee noin 40 Suomen luonnossa esiintyvää eläintä ja kertoo paitsi eri eläinlajeihin liitetyistä myyteistä, myös paljon muusta. Se valottaa kiehtovalla tavalla itämerensuomalaisia juuria ja perinteitä. Voisi sanoa, että teos kertoo eläinten lisäksi sinusta ja minusta, osana luontoa.
Jatka lukemista ”Pohjoisen kansamme myyttiset eläimet ovat tarjonneet apua, tukea ja oivalluksia”
Saamelaisten alkuperäiskulttuurista puhuttaessa tulee ensimmäiseksi mieleen seidat, noaidit, noitarumpu ja tietysti porot. Näistä ja monista muista muinaiseen saamelaisuuteen hitsaavista luonnonläheisistä ja osin vähän mystisistäkin asioista kertoo Saamelaisten mytologia -kirja. Ja minä melkein hyppäsin saivoon.
Jatka lukemista ”Saamelaisten mytologia kolahtaa luontosuhteeseen”
Vesi on ikiaikainen voimanlähde ja ikuisesti muuttuva elementti. Virtaavana sen energian voi kokea erityisen voimakkaana, kuin sielun pohjilla saakka. Ison kosken laidalla ihminen tuntee itsensä pieneksi ja voi nöyrästi antautua elämälle, koska kaikki virtaa ja muuttuu, joka ikinen hetki. Virtaavan veden äärellä voi myös kohdata koskenhaltijan tai väkevän noitalinnun.
Jatka lukemista ”Oman voiman vahvistaminen: Virtaavan veden kutsu”
Eksynyt ja sumuinen fiilis? Joskus on. Jos tätä ilmenee metsässä, muinoin sitä on voitu pitää lumottuna tilana – metsänpeittona – johon esimerkiksi ihminen saattoi joutua. Muun maailman tavoittamattomuus voi kuulostaa jopa onnekkaalta, mutta onko metsänpeiton lumouksellinen tyhjyys kuitenkaan tarkoittanut jotain seesteistä ja ihanaa, vai jotain ihan muuta?
Jatka lukemista ”Vastauksia luonnosta: Laitetaanko metsänpeittoon vai narikkaan?”
