Paitsi että orava on ollut valuuttaa, on siihen liittynyt ainakin jonkinasteista maagisuutta, vaikka siitä löytyykin melko vähän mainintoja. Voimaeläimenä orava taas voi viitata niin vaurauteen ja laajakulmaiseen näkökykyyn, kuin myös säästämisen tarpeeseen tai turhien kuormien kantamiseen.
Jatka lukemista ”Kammiostaan korkeasta katselee orava maailman piirii”
Puut ovat eläviä olevaisia, joilla on mm. tunteet ja kommunikointitaidot. Mitä tarkemmin havainnoi ympäristöä, siinä esiintyviä asioita ja puuperäisiä hommia, sitä enemmän voi myös itse kommunikoida niiden kanssa. Ota yhteyttä elämäsi metsään.
Saamelaisten alkuperäiskulttuurista puhuttaessa tulee ensimmäiseksi mieleen seidat, noaidit, noitarumpu ja tietysti porot. Näistä ja monista muista muinaiseen saamelaisuuteen hitsaavista luonnonläheisistä ja osin vähän mystisistäkin asioista kertoo Saamelaisten mytologia -kirja. Ja minä melkein hyppäsin saivoon.
Jatka lukemista ”Saamelaisten mytologia kolahtaa luontosuhteeseen”
Paitsi että on syksyn päätösjuhlat, näihin aikoihin vuodesta kannattaa laittaa oikeanlaiset halot uuniin ja oikein perin. Myös omasta nimikkohalosta on hyvä pitää huolta, ettei se ole aamulla kadonnut. Käsillä on loppujen ja tuoreiden alkujen ajankohta!
Suurtuntureilla juureva sydän suorastaan pakahtuu. Käsivarren Lapin kärjessä luonto tuntuu ja hämmentää sielun syövereissä saakka. Sisukkaat tunturikoivikot, porot, yllättävät sumuverhot. Tuulahdukset, jotka vievät lentoon. Niistä tunturihullu tykkää.
Jatka lukemista ”Tunturihulluus ei ole pillipiiparin hommaa”
Maaretta Tukiaisen ja Markus Freyn uutuuskirja ja voimakortit puhuttelee luonnoneläinten viesteillä: Kuka siivekäs muistuttaa intuition voimasta? Kenelle on annettu uusiutumisen kyky? Kuka osaa parhaiten avata elämän solmut? Entä mitä ihmettä sudenkorennot pyysivät minulta ja miten se tähän liittyy..?
Jatka lukemista ”Yhteys omaan luontoosi: Pohjolan voimaeläimet”
Vesi on ikiaikainen voimanlähde ja ikuisesti muuttuva elementti. Virtaavana sen energian voi kokea erityisen voimakkaana, kuin sielun pohjilla saakka. Ison kosken laidalla ihminen tuntee itsensä pieneksi ja voi nöyrästi antautua elämälle ja sen pyörteille. Kaikki virtaa ja muuttuu, joka ikinen hetki. Ja koska virtaava vesi on täynnä yllättäviä käänteitä, sen äärellä voi kohdata myös vaikkapa väkevän noitalinnun.
