LUMOAVA JA MAANLÄHEINEN PORO
Tiesitkö, että poro vaihtaa silmiensä väriä vuodenaikojen mukaan? Poro mukautuu muutoinkin erilaisiin olosuhteisiin ja uudistuu säännöllisesti ulospäin näkyvillä tavoilla, kuitenkin tekemättä itsestään sen kummempaa numeroa. Entä millainen viesti tällä ”lentävällä kauriilla” voi olla voimaeläimeksi tupsahtaessaan? Poro voi tarjota uudenlaisia näkökulmia ja lempeitä polkuja, jotka voivat johdattaa minne vaan, maanläheisesti omaa luontoa kuunnellen.
Puolivilli poro tykkää asua ja laiduntaa Lapin tunturialueilla. Käytännössä poro on kesytetty laji peurasta / tunturipeurasta ja sitä on käytetty kotieläimenä arvelujen mukaan noin myöhäiskeskiajalta saakka. Vanhimmat kirjalliset dokumentit saamelaisten poronhoidosta ovat viikinkiajalta ja ensimmäinen historiallinen tieto Skandinavian poronhoidosta on vuodelta 892.
Poro pärjää hyvin ulkona kovillakin pakkasilla, koska sen turkki eristää hyvin lämpöä. Harmia talvella tuo vähäinen ravinto paksujen lumihankien vuoksi, vaikka poro pystyykin haistamaan jäkälän jopa metrisen hangen läpi. Poro kuuluu märehtijöihin, sillä on neljä mahaa ja sen ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä ja kesällä syödään monipuolisesti, syksyllä kerätään vararavintoa ja talvella selviydytään niukemmalla.
Porolla on sarvet molemmilla sukupuolilla ja ne vaihtuvat vuosittain. Poron sarvi onkin yksi maailman nopeimmin kasvavista luista, sillä sarvi saattaa kasvaa jopa muutamia senttejä päivässä ja samassa ajassa lisätä painoa puoli kiloakin. Luonnossa valosaasteen ulkopuolella poron silmät vaihtavat talvella värinsä kullankeltaisesta siniseksi, keinovalojen alueella taas vihreäksi.
Voisi sanoa, että poro mukautuu erilaisiin olosuhteisiin ja uudistuu säännöllisesti ulospäin näkyvillä tavoilla, kuitenkin tekemättä itsestään sen kummempaa numeroa. Luonnossa poron uhkana ovat esimerkiksi ahmat, sudet ja kotkat (ja ihmisten autot), mutta poronhoitoalueilla se saa lähtökohtaisesti elää melko rauhassa omalla luontaisella tavallaan.
Poro voimaeläimenä
Niin kutsuttuna voimaeläimenä poro voi ilmaantua esimerkiksi unessa tai muutoin vetää selkeästi puoleensa, ikään kuin pyytäen kuuntelemaan ja erityisesti kuulemaan mikä poron sanoma on.
Poron elementti on maa ja voima nöyryys, joka ei yllätä poron toimia tai habitusta seurailevaa. Poron voima yhdistetään myös aikaan, jolloin maan aika vaihtuu tuulen aikaan (talvipäivänseisaus). Meille ihmisille poron sanoma on, että vaikka saavuttaisimme elämässämme paljon tai vaikka meidät nostettaisiin toisten yläpuolelle, niin meidän tulisi kuitenkin säilyttää lempeä nöyryys elämää kohtaan.
Jos olemme kohdanneet menestystä, se saattaa joskus nousta liiaksi hattuun, jolloin voi unohtua todellinen olemuksemme, sisäinen lapsemme ja sitä kautta rakkaus kaikkea kohtaan. Sopivasti lähellä maata kulkeva ihminen taas säilyttää tasapainonsa, jolloin koppavalle ylimielisyydelle ei jää sijaa.
Mitä voimia poro voi antaa: Lentävä kauris ilman siipiä. Mitä kummaa! Poro on tulla tupsahtanut elämääsi. Poron viesti on sinulle selkeä, huomaa oma käyttäytymisesi ja löydä itsestäsi nöyrempi asenne. Olet ehkä huomaamattasi unohtanut sisäisen lähteesi ja egosi on voimistunut. Se tie voi tuoda sinulle menestystä, mutta keinosi eivät ole oikeat.
Egosi tuo samalla elämääsi kovuutta ja muista myös, että se mitä annat itsestäsi, niin sitä saat myös takaisin. Nöyrä ihminen on avoin kaikkeen ja sitä kautta lisää mahdollisuutta saada uutta elämääsi. Lähestyt elämän voimaverkkoa uudella tavalla ja mitä vaan voi tapahtua sinulle.
Poron tulo elämääsi on sinulle myös vinkki kiinnittää huomiota hengitykseesi. Yritä rauhoittaa hengitystäsi ja hengitä syvemmältä. Keskitä myös huomio rintalastasi alueelle kehossasi ja anna jokaisen sisäänhengityksen tuoda sinne vaaleanpunaista lempeää energiaa. Herätä rakkaus sydämeesi. Anna sydämesi puhua, älä egosi.
(lähde: Markku Backman: Voimaeläimet – syvä yhteys, Whizhealer 2019)
Eriväriset porot saamelaisten mytologiassa
Valkea naarasporo, ”valkovaadin” eli ”valkko”, on ollut saamelaisille onnieläin, jonka kukin poronomistaja pyrki hankkimaan laumaansa. Onnenporon on uskottu pitävän tokkaa koossa sekä lisäävän laumaa. Valkoinen poronnahka oli myös haluttu turkis, joka toimi talvisaikaan oivallisena maastoasuna. Valkoinen poro tai vasa oli erityisen arvostettu lahja esimerkiksi kummilapselle.
Länsisaamelaisten aurinkokeskisten noaidi-rumpujen keskeiskuviossa, aurinkorombissa tavataan usein poron hahmo tai sarvet sen symbolina. Tämän arvellaan juontuvan siitä, että saamelaisen muinaisuskon mukaan porot olivat viime kädessä peräisin auringosta. Anders Fjellnerin muistiin merkitsemässä eeppisessä joiussa ”Päivän pojan kosiomatka jättiläisten maahan” Aurinko lahjoittaa pojalleen ja tämän jättiläisten maasta tuomalle morsiamelle myötäjäisiksi ensimmäiset peurat.
Valkoisten porojen taas uskottiin olevan peräisin maahisten porokarjasta, josta ihminenkin saattoi hyvällä onnella ja oveluudella päästä osalliseksi – esimerkiksi heittämällä leukun poron ylitse tai menemällä naimisiin maahistytön kanssa, jolloin appivanhemmat antoivat avokätisesti myötäjäisiksi poroelonsa kauneimmat sarvipäät.
Kolttien uskomusten mukaan sildeillä eli lähteenhaltijoilla oli erikoisen värisiä poroja, valkoisia mutta myös mustia, ja näitäkin ihminen saattoi saada haltuunsa. Koska poikkeavanväristen porojen arveltiin miellyttävän ihmisten lisäksi myös tuonpuoleisia voimia, ne miellettiin erityisen arvokkaiksi uhrilahjoiksi.
Saamelaisilta on myös tavattu perinnettä, jonka mukaan poro-onnen takaamiseksi kuolleena löydetyn poron luut asetettiin anatomisesti oikein paikoilleen ja luita varjeltiin petoeläimiltä. Tämä liittyi ajatukseen luurangossa piilevästä jälleen syntyvästä eläinsielusta. Kuulostaa merkiltä elämän luonnollisesta kiertokulusta ja siihen kuuluvasta tilasta uuden tulla.
(lähde: Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia, SKS 2018)
Poronsarvet muistuttavat sisäisestä viisaasta
Niin esineenä kuin amulettinakin poronsarvi voi muistuttaa poron lempeästä mutta vahvasta viisaudesta. Näkisin, että aika suuri, tai ehkä jopa suurin osa maailman ongelmista juontuu siitä miten ihmiset kohtelevat toisia ihmisiä; luontoakin toki. Lempeyttä sekä inhimillistä nöyryyttä elämää kohtaan tarvittaisiin paljon enemmän.
Henkilökohtaisesti olen kokenut yhteyttä poroihin ja poronsarviin niin kauan kuin muistan, vaikka en olekaan pohjoisesta syntyisin. Nyt kun porojen valtakunta on fyysisesti jälleen paljon kauempana – olemme vuosien jälkeen muuttaneet Kainuun rajoilta takaisin pk-seudulle – yhteys poroihin on hiipumisen sijaan päinvastoin vahvistunut voimakkaammaksi. Joten valmistan edelleen myös sarviamuletteja kuten ennenkin, vaikka onkin vähän kummallista sahailla poronsarvia keskellä kaupunkia. Luonnonnoidat kulkevat värikkäitä teitään, paikasta riippumatta luontonsa opastuksessa kuten porotkin.
Poronsarvisia tuotteita löydät Puodista tästä.
Saaga Saarnisola
Saaga Saarnisola on luonnonnoita, pitkän linjan luonnonmystisen alan toimija ja puodinhaltia, omien polkujen mentori sekä shamanistinen rumpuhoitaja. Katso luonnonnoidan palvelut
Yhteys: saaga (at) kolmassilma.net
Tilaa artikkelit 🌿
Haluatko automaagisen ilmoituksen Kolmassilma.netin uusista jutuista? Ole hyvä.
