Luonnonkaikkeuden viisautta kokemassa
ARJEN KIVIMAGIAA
Kutsuuko kivet ja kivien kerääminen? Silloin voi puhutella myös kivimagia, joka on yksi osa luonnonmagian laajempaa kokonaisuutta. Miten luodaan suojeleva kivi, kotiin harmoniaa tai omat oraakkelikivet? Entä miten valita kivet tai oppia tuntemaan kivien värähtelytaso? Tai onko sillä mitään väliä? Lue opastus, kokeile yksinkertaista kivimagiaa ja katso mitä tapahtuu.
Jatka artikkeliin Luonnonmagiaa: Kivet ja kristallit – miten niitä käytetään?
OMAN POLUN LÖYTÄMINEN
Mikä on, kun omaa polkua ei löydy tai se ei vaan etene? Oman polun löytäminen tai sen uudelleen suuntautuminen on melko samankaltainen prosessi, kuin muutamakin luonnossa tapahtuva. Esimerkiksi puu ei kysele, onko se tarpeeksi hyvä puu. Se kasvaa kohti valoa niin kuin osaa. Joskus se lepää talven yli. Joskus se kukkii runsaasti. Lue lisää miten oman polun palapeli rakennetaan.
Jatka artikkeliin Miten löytää oma polku? (et ole eksyksissä)
SUOMALAISEN MYSTINEN LUONTOYHTEYS
Luonnon mystiikka ei ole uusi ilmiö, vaan kaipuuta johonkin hyvin vanhaan ja juurevaan, turvalliseen olotilaan. Se on elämän rytmi, joka sykkii jokaisessa meissä, vaikka emme sitä aina kuulisikaan. Luonnonmystiikka on yhtäaikaa yhteyttä, sisäistä tietoa ja luonnollista ikiaikaisuutta. Lue lisää ja koe mitä ripaus luonnon mystiikkaa tuo omaan arkeesi.
Jatka artikkeliin Taikaa arkeesi luonnonmystiikan avulla – Mitä on luonnon mystiikka?
TÄHDISTÄ KIRKKAIN
Pohjantähdellä on vakiintunut asema merenkulun, kirjallisuuden ja symboliikan kiintopisteenä ja oikean suunnan osoittajana. Pohjantähteen tehdään sekä suoria että epäsuoria viittauksia niin runouden kuin navigoinninkin historiassa, ja sen asemaan taivaalla on luotettu silloinkin, kun tähteä itseään ei ole näkynyt. Silti Pohjantähdenkin vakaus on pitkällä aikavälillä illuusio, katsojastaan riippuvainen: Pohjantähti vastaa kiintopisteen kaipuuseen vain väliaikaisesti.
Jatka artikkeliin Pohjantähti – merenkulkijan ja runoilijan pakeneva kiintopiste
HALTIAKIELESTÄ LAULAVIIN AALTOIHIN
Sanojen magiaan ja nimien väkeen luottavat monet kansanperinteen tavat ja uskomukset aina loitsinnasta alkaen: kieli voi sekä siunata että kirota, sen avulla voidaan yhtäältä muistella menneisyyttä, toisaalta kuvitella mahdollista tulevaisuutta. Kielen suhde luontoon on monitasoinen, sekä kuvaava että jäljittelevä, ja usein kieli saattaa vertautua omanlaisensa elinkaaren läpi käyvään elolliseen olentoon. Mutta millaista kieltä luonnossa kulkeva kuvittelee kuulevansa?
Jatka artikkeliin Sanojen magia: nimen väki ja kielen luonto
MUODONMUUTTAJAT MUUTOKSEN SYMBOLINA
Kansansatujen, selitysmyyttien ja uskomusperinteiden ytimessä ovat muodonmuutoskertomukset. Myyttiset hahmonvaihtajat Kreikan Narkissoksesta Kalevalan kertomuksiin ja noidista ihmissusiin innoittavat yhä myös modernia kirjallisuutta. Yhtäaikainen muutoksen vakio ja samuuden illuusio askarruttavat, joista molemmista luonto tarjoaa malliesimerkin. Muodonmuutokset ovat sekä konkreettisia ja symbolisia, että aikaan suhtautuvina niin syklisiä kuin lineaarisiakin.
Jatka artikkeliin Myyttiset muodonmuuttajat: luonnon ja tarustojen hahmonvaihtajat
VEDESTÄ ENNUSTAMISESTA AJANHETKEEN
Peilin historia ulottuu kauas aina silloisen Anatolian obsidiaanikuvastimiin saakka, ja määritelmästä riippuen omanlaisinaan peileinä voidaan pitää jopa heijastavia vedenpintoja. Peilillä on osansa myös kansanperinteen uskomuksissa, nykypäivään saakka selviytyneissä sananlaskuissa ja taikauskoisissa ennustamisen ja tiedonhankinnan tavoissa. Peili on esineenä arkinen, mutta mitä siihen katsova todella tekee ja mitä näkee?
Jatka artikkeliin Kerro, kerro kuvastin – peilien symboliikkaa ennen ja nyt
TALVEN JUMALATAR CAILLEACH
Kelttiläisen perinteen moniin luonnon ja vuodenkierron jumaluuksiin lukeutuu Cailleach Bheur, marraskuussa syntyvä talven personifikaatio. Luonnonvoimiin, talven väkeen, erämaahan, myrskyihin ja tuuliin liitetty Cailleach on iäkäs jo syntyessään, mikä hyvin sopii vanhenevan vuoden jumalattarelle. Silti vanhuuden kasvoja, sekä vuoden että ihmisen, usein katsotaan karsaasti maailmassa, jossa moni epäröimättä nostaisi huulilleen ikuisen nuoruuden maljan.
Jatka artikkeliin Jumalatar Cailleach Bheur – talviauringon tyttären väkevä vanhuus
TAIVAANKANNEN KAAVAN AVAAMINEN
Tähtitaivaan kuvioiden verkkoa on astronomian historiassa jäsennetty ja opiskeltu monenlaisten työkalujen avulla. Näistä yksi on astrolabi, jo antiikissa tunnettu laite, jonka nimi kirjaimellisesti viittaa tähtien sieppaamiseen. Käyttäjälleen astrolabi antoi paljon sekä maantieteellistä että ajanlaskuun ja tähtitaivaaseen liittyvää tietoa. Samalla laitteen historia kertoo tutkivan katseen luonteesta, syvästä halusta nähdä kaava osan ja kokonaisuuden suhteessa.
Jatka artikkeliin Tähtitaivaan kuvioiden kaava on katsojan silmässä – Astrolabi taivasten verkon kuvastimena
OLEMASSAOLON SEITIN MYYTTI
Kutomisen ja kehräämisen metaforia tunnetaan lukuisilla kielialueilla ja monessa kertomusperinteessä. Osa ilmaisuista on löytänyt tiensä arkikieleen ja samalla häivyttänyt unohduksiin historiallisen alkuperänsä: elämänlangasta puhuminen ei välttämättä enää johda ajatuksia antiikin Kohtalottariin, joiden kehruutyöstä jokaisen kuolevaisen elinkaari riippui. Luonnossa taruston kutojien työtä jatkavat hämähäkit, hyljeksityt hyötyeläimet, joiden luomissa verkoissa elävät rinnan sekä myyttien että matematiikan kauneus.
Jatka artikkeliin Hämähäkki – kohtalon ja kaikkeuden kutoja
KURKI MYTOLOGIOISSA
Maailman mytologioissa kurki on onnen, pitkän iän ja viisauden symboli, vainajan kumppani matkalla tuonpuoleiseen, taivaankannen uljas kannattelija. Kurjelle annetut ominaisuudet ovat pitkälti hyviä ja arvossa pidettyjä, mutta linnussa on myös omanlaisensa vierauden tuntu. Kurki suosii soistuneita erämaita, tienoita, joita usein hallitsee melankolian ja jopa piilevän uhan ilmapiiri. Kevään tulosta ja elpyvästä luonnosta kertova kurki muistuttaa samalla myös kuolevaisuudesta.
Jatka artikkeliin Kurki, kuolleiden sielujen kuljettaja ja oikeuden vartija
VÄEKÄS AUTIUDEN ILMAPIIRI
Kenopsia, väestä tyhjenneiden paikkojen herättämä vierauden tuntu, on tapana yhdistää puuttuvaan ihmisvilinään muttei välttämättä siihen rajoitu. Kenopsia voi tuoda oman lisänsä myös luontokokemukseen, josta maailmankuvan ja uskomusjärjestelmän muutokset ovat karsineet pois suomalaiseenkin mytologiaan kuuluneen väen, luonnon myyttiset olennot ja animistisen voiman. Mutta onko Tapiolassa taivaltava koskaan todella yksin?
Jatka artikkeliin Kenopsia hylätyillä saloseuduilla: väen autioituneet valtapiirit
OPPAANA VALON JA PIMEYDEN SYMBOLIIKKA
Valo on sekä katseen kohde että katsomisen ehto: ilman valoa näköaisti on hyödytön, pimeässä katse tavoittelee valonlähdettä kaiken muun hävittyä. Luonnonvalon tärkeydestä kertovat tarustojen eri valonlähteille nimeämät jumaluudet, moderni fysiikka puolestaan on valolle ja säteilylle kiitoksen velkaa monista suurista oivalluksistaan. Usein valo on tiedonkeruun ehto, mutta moni vastaus universumin suuriin, ratkaisemattomiin kysymyksiin löytyy sen vastakohdasta – pimeästä.
Jatka artikkeliin Valo ennen kaikkea. Luonnonvalo on myyttien, symboliikan ja tieteenkin tiennäyttäjä
KALEVALAN JA POHJOLAN RAJAMAILLA
Pelätyt ja palvotut revontulet. Tarinoissa ja kaunokirjallisuudessa sekä revontulten esittämisen tavat että tulien saamat merkitykset ovat monet, ja usein ne assosioituvat kuolemaan, vaaraan ja astumiseen kohti vierasta. Revontulet valaisevat niin Kalevalan Pohjolan kuin Lumikuningattaren kolkon valtakunnan taivasta.
Jatka artikkeliin Revontulet kaartuvat porteiksi Kalevalan ja Pohjolan, tutun ja vieraan rajalle
ASTU MYYTTISEEN METSÄÄN
Esivanhempamme uskoivat, että maailma oli täynnä henkiolentoja – esimerkiksi luonnonhaltijoita, joista kukin hallitsi omaa aluettaan. Siksi esimerkiksi metsästä mikään ei ollut tuosta vain otettavissa, vaan siihen piti pyytää lupa. Jos kuljet luontoa kunnioittaen Metsänhaltijoiden, Tapion ja Metsän emännän mailla, saatat kokea metsiemme myytit vielä tänäkin päivänä.
Jatka artikkeliin Luonnonhaltijat suomalaisessa perinteessä
INSPIROIDU TÄHTITAIVAAN TARKKAILUSTA
Tähtikuviot piirtyvät jälleen elokuun taivaalle, ja jokavuotinen kutsu avaruuden tarkkailuun helähtää ensimmäisten tähdistöjen joukossa näkyviin ilmestyvän Lyyran kielillä soitettuna. Loppukesän esiin kutsumat valot paljastavat tähtitaivaan tarkkailijalle oman kauneutensa rinnalla myös ajan monet kasvot. Samalla ne johdattavat hänet mytologian, varhaisen luonnontieteen ja luonnonfilosofian yhteisille juurille.
Jatka artikkeliin Tähtikuviot johdattavat katselijansa menneen, nykyisen ja tulevan solmukohtaan
OMAN VOIMAN LÖYTÄMINEN
Oman voiman nostatus tai ylläpito voi nykymaailmassa olla raasteellista hommaa (näin ainakin itse olen viime vuosina kokenut). Vapaa tahto on lähinnä huono vitsi toimintaympäristön muutos-tykityksessä ja lopputulema saattaa muistuttaa enemmänkin tiskipöydän reunaan läpsittyä märkää rättiä, kuin kaikenkestävää sissiä. Mitä voimme tällöin tehdä? Otamme yhteyttä luontoon ja oman voiman takaisin sille kelle se kuuluu.
Jatka artikkeliin Oman voiman nostatus luonnon avulla – 5 vinkkiä
KRISTALLIEN TAIKAA
Haluatko tutustua voimakiviin, eli erilaisiin luonnon puolijalokiviin? Kivet ja kristallit saa nykyään helposti netistä, mutta ihania ja puhuttelevia kiviä saattaa olla niin paljon, että voi olla vaikeaa valita kiviä tai kiveä, joka vastaisi tarvetta parhaiten. Siksi kivikauppias kokosi yhteen suosituimmat voimakivet ja niiden symboliset merkitykset. Katso omat suosikkisi.
Jatka artikkeliin 10 suosituinta voimakiveä ja niiden merkitykset
MAADOITTUMINEN VAPAUTTAA JA EHEYTTÄÄ
Pahamaineinen stressikin voi olla hyväksi, mutta toimiakseen se tarvitsee vastapainoksi jotain muuta – kuten vaikkapa maadoittumista. Mitä maadoittuminen tarkoittaa, miten sen puute ilmenee, millä tavalla maadoittuminen vaikuttaa ja mitkä ovat helppoja tapoja maadoittua?
Jatka artikkeliin Maadoittuminen lievittää turhaa ressiä ja parantaa luovuutta
SULAOJALLA PARHAIMMAN RUSKAN AIKAAN
Utsjoella sijaitseva Sulaojan lähdelampi on pyhä saivo, neitseellinen puhtaan veden lähde ja elämän alkuvoimien symboli, jonka vedellä on uskottu olevan parantavia voimia. Upean Pohjois-Lapin tunnelman lisäksi Sulaojan luonnonpaikasta löytyi myös keppostelevia henkiä.
Jatka artikkeliin Vierailulla saamelaisten pyhissä paikoissa: Suomen suurin lähde Sulaoja (Suttesjohka)
HENKISEN TYÖKALUPAKIN TEROITUSVÄLINEET
Maaretta Tukiaisen ja Markus Freyn uutuuskirja Pohjolan voimaeläimet ja siihen liittyvät voimaeläinkortit puhuttelevat luonnoneläinten viesteillä. Kuka siivekäs muistuttaa intuition voimasta? Ken osaa parhaiten avata elämän solmut? Entä mitä ihmettä paikalle saapuneet sudenkorennot pyysivät minulta ja miten se tähän liittyy?
Jatka artikkeliin Yhteys omaan luontoosi: Pohjolan voimaeläimet – kirja ja voimaeläinkortit
