suomen-suurin-lahde-sulaoja

Vierailulla saamelaisten pyhissä paikoissa: Suomen suurin lähde Sulaoja (Suttesjohka)

KÄVIMME SULAOJALLA PARHAIMMAN RUSKAN AIKAAN

Utsjoella sijaitseva Sulaojan lähdelampi on pyhä saivo, neitseellinen puhtaan veden lähde ja elämän alkuvoimien symboli, jonka vedellä on uskottu olevan parantavia voimia. Upean Pohjois-Lapin tunnelman lisäksi Sulaojan luonnonpaikasta löytyi myös keppostelevia henkiä.

Saamelaisten vanha pyhä paikka Sulaoja on purkautuvalla vesimäärällä mitattuna Suomen suurin lähde. Pohjavettä purkautuu lampeen noin 400 litraa sekunnissa (noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa). Mitoiltaan lähdelampi on noin 250 metriä pitkä ja leveimmillään 50 metriä leveä.

Sulaoja sijaitsee Kevon luonnonpuiston eteläpuolella Karigasniemellä, Utsjoella, Paistunturin erämaa-alueella. Helpoiten lähteen saavuttaa Sulaojan luontopolkua (Suttesjoga luonddubálggis) pitkin, joka lähtee Kevon retkeilyreitin eteläisestä lähtöpisteestä. Sulaojan lähteen ja ympäristön tunturiluontoa kiertävä lenkki on noin kahden kilometrin pituinen. Kohteen parkkipaikka löytyy helposti kantatie 92:n varrelta, noin 10 kilometriä Karigasniemen kylän keskustasta itään.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Saamenmaalla kun ollaan, viitoitukset ovat osin saamenkielisiä. Sulaoja on saameksi SuttesjohkaSuttesája tai Suttesjoga. Myös Suttesgáldu (suom. Sulalähde) ja Galbmagáldu (suom. Kylmälähde), jotka tarkoittavat Sulaojan alkua ja Sulaojan varsinaista lähdelampea.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
JO POLUN ALKUPÄÄ TUNTUU SATUMAAN PORTILTA

Lähdelammesta lähtee talven pakkasillakin avoimena pysyvä Sulaoja, joka laskee läheiseen Basijávreen (suom. Pyhä järvi). Sanotaan, että virrassa luonnonjumala voittaa talven ja näyttää maagisen voimansa.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
VIRTAAVA SUTTESJOHKA

Rannoilla kasvaa monimuotoista lähdekasvillisuutta, erityisesti lähdesammalia ja väinönputkea. Väinönputki on ollut saamelaisille hyötykasvi kautta aikain. Sitä on käytetty mm. salaattina ja mausteena. Nuorgamin seudulla kalanmaksaöljyyn kastettuja väinönputken varsia on pidetty suurena herkkuna. Kaikki Sulaojan polun varrella kasvavat väinönputket ovat rauhoitettuja.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Sulaojalla ei ole tulistelupaikkoja tai muita viihdykkeitä, eikä sinne luonnollisesti parane leiriytyä. Joillekin kohdin on rakennettu pitkospuita, portaita ja näköalatasanteita. Alueella on hyvä astella vain merkityllä reitillä ja kohdella luontoa kaikin tavoin arvokkaasti.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Luontopolku ei ole esteetön, vaikka se luonnehditaankin helppokulkuiseksi. Nousuja ja laskuja on matkalla useita, kuten myös pitkiä portaita. Liikuntarajoitteinenkin kuitenkin selvisi lenkistä läpi, kun varasimme riittävästi aikaa ilman kiirettä tai minkäänmoista aikataulua.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
PÄIVÄREPPU PARKISSA

Sulaojan lähdelampi on saivo (sáiva), kuten myös esimerkiksi Äkäslompolossa sijaitseva Pakasaivo, joka on syvä järvi. Saivo tarkoittaa pyhää, kaksipohjaiseksi miellettyä räppänäjärveä, jonka pohjassa on reikä toisenlaiseen todellisuuteen ja tuonpuoleiseen.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
SULAOJAN LÄHDELAMPI

”Saivo oli portti maanpinnan alapuolella olevaan henkien kotiin, saivomaahan.” – Sulaojan opastaulu

Sulaojan lähde on sen verran matala, että sen pohjasta voi erottaa parikin lähteensilmää pyöreinä aukkoina, jotka uskomusten mukaan johtavat alapuolella olevaan maanalaiseen lampeen. Sitä kautta vesien on uskottu tulevan alisesta maailmasta.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Sulaojan lähdelampi, Galbmagaldu eli Kylmälähde on ollut pyhistä pyhin paikka. Se on neitseellinen puhtaan veden lähde ja elämän alkuvoimien symboli, jolla on perimätiedon mukaan ollut parantavia vaikutuksia.

Sulaojan saivon pyhyys on ollut yksi ratkaiseva syy, jolla alueen saamelaiset ovat pystyneet estämään Sulaojan veden pullottamisen myyntiin. Onneksi.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
ERAKKOKAKSIKKO

”Kaksi erakkoa yhdessä näkee ja kokee ympäristön laajemmasta kulmasta. Kaikki sen vaihtuvat värit ja yksityiskohdat, mutta avarassa vapaudessa ne tuntevat myös tuulet kovemmin kuin laumassa liikkuvat puut.” – Saaga Saarnisola

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
POLUN MAISEMISSA NÄYTTÄYTYY MM. KARIGASNIEMEN AILIGASTUNTURI

Áilegas tarkoittaa pyhää paikkaa. Eri puolilla Utsjokea on kolme Ailigas -nimistä tunturia, jolloin ihmiset ovat aina olleet jonkin pyhän tunturin vaikutuspiirissä. Saman nimisiä tuntureita löytyy myös Norjan puolelta.

Pyhiä tuntureita lähestyttäessä tullaan ensiksi ”eteiseen”, joka voi olla esimerkiksi pieni vaara, puro tai kuru. Karigasniemessä muutama kilometri Ailigastuntunturin eteläpuolella onkin Feaskkervárri (suom. Eteisvaara).

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki
YÖPAKKASET TUOVAT MAARUSKAAN HERKULLISTA PUNAISTA VÄRIÄ
Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Tunturikoivikko on Utsjoen metsää ja samalla elämän vyöhyke. Siellä on porojen, riekkojen ja muiden eläinten hyvä asua. Itse näin ensimmäisen kerran elämässäni tunturisopuleita livenä, ihan mökkimajoituksemme terassilta käsin.

Sulaoja | Karigasniemi Utsjoki

Entä koinko henkilökohtaisesti Sulaojan lähteen pyhyyden energiat? Kyllä. Ihan niin voimakkaita viboja ei ilmennyt kuin Pakasaivolla tuntui heti, mutta erityisen rauhoittava tunnelma on koko Sulaojalla läsnä. Sellainen selittämätön ja ehdotonta kunnioitusta herättävä.

Amuletti | Poronsarvi by #saagasaarnisola

Merkkejäkin sain ja koin, muitakin kuin sydämen muotoisia kiviä polulla. Kun kuvasin taskussani olleita oman puotini poronsarviamuletteja, alkoi kameran objektiivi yhtäkkiä liikkua itsestään – edestakaisin. Mokomat keppostelijat. Tunnustelin olivatko paikan henget asialla, hyvillään vai pahoillaan, mutta en tuntenut mitään negatiivista.

Vaikka tottahan aina on osin ristiriitaista ja sitä kautta negatiivista mennä tai matkustaa luonnonpaikkoihin ylipäätään, koska parhaiten luonto voi ilman ihmisen jalanjälkiä – olivat ne sitten hiiltä tai mitä vain. Siksi onkin syytä arvostaa kaikkea mitä luonnolta ja luonnosta saa, niin pyhissä paikoissa kuin muuallakin.

| Karigasniemi Utsjoki
PARKKIPAIKKA-ALUEELLA ON TEHTY MAISEMAAN ISTUVIA RATKAISUJA

Oman retkemme päätteeksi tapasimme vielä yhden lempilinnuistani – Koskikaran touhottamassa Sulaojan laskupään lammikossa. Koskikara on väkevä noitalintu, joka edustaa minulle jonkinlaista ilosanoman välittäjää. Niin valloittavan elämäniloista on koskikaran innokas sukeltelu ja riemukas puuhastelu.

Lämmin ja sydämellinen kiitos Sulaojalle, oli upeaa käydä ja kohdata!


Kaikki otokset syyskuun puoliväliltä. Lisää ruskan värejä, myös Sulaojalta, löydät Pohjois-Lappi 2019 albumistani.

Lähteet:
• Sulaojan luontopolun opastaulut
• Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja, Gaudeamus 2016
• Pentikäinen & Pulkkinen: Saamelaisten mytologia, SKS 2018
• Thuleian Tupa, Seidat – Saamenmaan pyhät luonnonpaikat


saaga-saarnisola-kolmassilmanet-allekirjoitus

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Haluaisitko Luonnonpakanan verkkolehden uudet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Ole hyvä, ei maksa mitään.

Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin automaattisiin ilmoituksiin uusista artikkeleista. Halutessasi voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Yksi ajatus artikkelista “Vierailulla saamelaisten pyhissä paikoissa: Suomen suurin lähde Sulaoja (Suttesjohka)”

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s