Luonnonhenget, haltijat ja tontut
SALAPERÄISET LUONNOTTARET
Suomalaisessa ja karjalaisessa perinteessä esiintyvät luonnottaret on todennäköisesti alkujaan käsitetty luonnon alkuvoimien henkilöitymiksi. Tällä tavalla ymmärrettyjä luonnottaria ovat esimerkiksi Päivätär, Kuutar, Otavatar, Ilmatar ja Tuuletar. Mytologioissa luonnottaria ovat voineet olla myös kohtalottaret, jotka kehräsivät ihmisen kohtalon langan.
Jatka artikkeliin Päivätär, Kuutar, Ilmatar ja muut luonnottaret
ASTU MYYTTISEEN METSÄÄN
Esivanhempamme uskoivat, että maailma oli täynnä henkiolentoja – esimerkiksi luonnonhaltijoita, joista kukin hallitsi omaa aluettaan. Siksi esimerkiksi metsästä mikään ei ollut tuosta vain otettavissa, vaan siihen piti pyytää lupa. Jos kuljet luontoa kunnioittaen Metsänhaltijoiden, Tapion ja Metsän emännän mailla, saatat kokea metsiemme myytit vielä tänäkin päivänä.
Jatka artikkeliin Luonnonhaltijat suomalaisessa perinteessä
KIRJA VARSINAISILLE TONTUILLE
Heikki Sauren teos vanhoista suomalaisista tontuista ja haltioista kertoo maailmasta, jonka olemme jo lähes unohtaneet. Riihitonttujen ja kodinhaltijoiden todellisuudessa ihmiset kunnioittivat haltioiden kautta myös luontoa ja hyvä kiersi takaisin ihmisten elämään. Mitä tonttu-uskon aikainen sanoma voi nykyihmiselle kertoa?
Jatka artikkeliin Ikivanha perinne tontuista tutustuttaa kodin ja pihapiirin haltioihin
KIISTELLYN TEOKSEN ESITTELY, JOSSA OTETAAN KANTAA VAIN ITSE ASIAAN.
Saamelaisten mytologiasta ja luonnonuskosta tulee ensimmäiseksi mieleen pyhät paikat, seidat, noaidit ja noitarumpu. Näistä ja monista muista mystisistä asioista kertoo kattava Saamelaisten mytologia tietokirja. Ja minä melkein hyppäsin saivoon.
Jatka artikkeliin Saamelainen muinaisusko: Saamelaisten mytologia kolahtaa luontosuhteeseen
