Heikki Saure Tonttu Tarua ja totta

Ikivanha perinne tontuista tutustuttaa kodin ja pihapiirin haltioihin

KIRJA VARSINAISILLE TONTUILLE

Heikki Sauren teos vanhoista suomalaisista tontuista ja haltioista kertoo maailmasta, jonka olemme jo lähes unohtaneet. Riihitonttujen ja kodinhaltijoiden todellisuudessa ihmiset kunnioittivat haltioiden kautta myös luontoa ja hyvä kiersi takaisin ihmisten elämään. Mitä tonttu-uskon aikainen sanoma voi nykyihmiselle kertoa?

Yhteistyössä: Suomalaisen kirjallisuuden seura *

Heikki Saure: Tonttu – Tarua ja totta

Maailma, jonka olemme jo lähes unohtaneet. 

Tontuista tunnetaan nykyisin lähinnä Korvatunturilla asuva joulutonttu, mutta joulupukin innokkaat apulaiset ovat tonttuperinteen nuorimpia tulokkaita. Vanhan kansan suhde niin kotitonttuihin kuin saunatonttuihin oli vastavuoroinen – tontusta oli paljon hyötyä, mutta loukattuna se saattoi yltyä pahanilkiseksi ja vaaralliseksi räyhääjäksi. Entisaikoina näihin kodin ja pihapiirin pieniin haltijoihin oli siis syytä suhtautua pelokkaalla kunnioituksella. 

Pohjoinen tonttu-usko on ikivanhaa, ja tontut saattavatkin olla kaikkein vanhimpia suomalaisia jumalia – ne vaikuttavat elämäämme edelleen monin tavoin. 

Heikki Saure on lahtelainen kirjailija. Hänen aikaisempia teoksiaan on muun muassa Perinnetaidot – Käsikirja kaikille (SKS 2014, yhdessä Elina Koskelaisen kanssa).

Saure, Heikki: Tonttu – Tarua ja totta, SKS 2019
315 sivua

Heikki Saure: Tonttu - Tarua ja totta (SKS 2019)

Myönnän, että etukäteen suhtauduin kirjaan pienellä varauksella ja ennakkoluulolla. Luonnonhenkimaailma on itselleni hyvin läheinen ja ”tonttu” tuntuu minusta hieman vähättelevältä nimitykseltä näille rakkaille olennoille. Omassa maailmassani he eivät ole pelkästään viihteellisten tarinoiden hahmoja, vaikka tonttu onkin esimerkiksi suomalaisessa kansanuskossa ihan normi nimike.

Jo kirjan alkupuolella kuitenkin hälvensin luuloni pyhyyden tai haltioiden kunnioituksen puuttumisesta, koska havaitsin jälleen kerran, että tärkeintä eivät ole termit, asian esille tuomisen tapa tai näkemyserot, vaan itse asia. Ja kirjan rivien välistä löytyvässä sanomassa varsinaisia tonttuja olemme myös me ihmiset.

”Nykyään saattaa tuntua hölmöltä, että tonttuihin ja haltijoihin on joskus uskottu. Mutta tontuton ihminen se vasta hölmö onkin! Kaikesta piittaamaton nykyihminen on sotkenut veden, liannut ilman ja turmellut maan sillä seurauksella, että koko maapallon hyvinvointi on uhattuna. Ihminen on vasta pakon edessä todella havahtunut tajuamaan, että hän itse kohtaa lopulta sen, mitä hän tekee luonnolle.

Jos ihmiset olisivat jatkaneet yhteistyötä tonttujen ja haltijoiden kanssa, ne eivät ikimaailmassa olisi hyväksyneet sitä, että ihminen kohtelee ympäristöä kaltoin. Tontut ja haltijat opettivat ihmisille vastavuoroisuuden periaatteen. Ne huolehtivat kaikesta, mutta tietyin varauksin. Ne tekivät niin vain, jos niitä itseään kuunneltiin ja kohdeltiin kunnioittavasti. Samalla kun niitä kunnioitettiin, pidettiin huolta siitä, minkä haltijoita ne olivat. Tällä tavoin hyvä kiersi takaisin ihmisten elämään.”

– Heikki Saure kirjan luvussa Kaikesta huolehtijat

Ihan osuva vertaus mielikuvitukselliseen tonttuperinteeseen oli samassa luvussa myös se, kuinka nykyihminen uppoutuu täysin keksittyyn viihteeseen (tv-sarjat, pelit ym) ja herättää niiden kautta erilaisia tunteita ja todellisuuksia itsessään. Eli nykypäivänä täytämme tyhjiötä vanhan kansan juttujen sijaan keinotekoisilla asioilla, jotka eivät johda tai johdata mihinkään (tämä puhtaasti henk.koht näkemys). Mitä tapahtuisikaan, jos vaikkapa tontut, haltiat tai luonnonhenget olisivat heitä, joiden juonenkäänteitä seurattaisiin niin mielessä kuin toimissakin? Ehkäpä jopa maailma voisi pelastua, ken tietää.

Heikki Saure: Tonttu - Tarua ja totta (SKS 2019)

Keskiosan liitteestä löytyy myös värikuvia

Tarinoita tontuista ja haltioista

Teoksen varsinainen sisältö koostuu tonttu-uskon historian lisäksi runsaasta ja rikkaasta tonttuihin ja haltioihin liittyvästä kansanperinteestä, ympäri Suomea kerätyistä tarinoista sekä uskomuksista, jotka kirjailija on koonnut yksien kansien väliin mittavan lähdeluettelon parhaista paloista.

Tontun ja haltian välinen raja tai ero on hyvin häilyväinen, koska käytännössä niillä on usein tarkoitettu ihan samaa olennon lajia. Haltia saattaa olla vanhin suomalaisten tuntema henkiolento, sillä haltioiden historian arvellaan ulottuvan tuhansien vuosien taakse. Tonttu on huomattavasti nuorempaa perua ja juontaa juurensa ruotsin kielen tontti -sanaan, ja se on mitä ilmeisimmin viitannut kodinhaltijaan (tai tietyn tontin, paikan tai alueen haltiaan).

Kirjassa esiteltyä ja avattua tulevat mm. kodinhaltija, joulutonttu, saunatonttu, myyttinen yksisilmäinen tonttu, riihitonttu, tappelevat tontut, myllytonttu, vedenhaltija, metsänhaltija, maahinen, peikko, keijukainen, menninkäinen, para ja nykypäivän ekotonttu. Lyhyesti sanottuna teoksessa käsitellään melko laajalla skaalalla paljon muutakin kuin pelkästään tonttuja.

Heikki Saure: Tonttu - Tarua ja totta (SKS 2019)

Paskatonttu toi lantaa ja Viljatonttu varasti naapurista

Myös useita vähän vähemmän tunnettuja tonttuja on mainittu. Esimerkiksi Paska-Tonttu saattoi tuoda lantaa taloon niin paljon, että tavaraan oltiin hukkua, kun sitä oli vahingossa tilattu. Vähän sama kuin tänä päivänä jos pelaa energioiden kanssa, niin pelkästään nurjiin puoliin takertuminen moninkertaistaa niiden vaikutukset; vaikka toki paskaa voi tulvia muitakin teitä. Parasta lienee, ettei ainakaan haltialta sontaa tilaa.

Viljatontun tehtävä taas oli kartuttaa varallisuutta tuomalla taloon tavaraa ja viljaa. Molempia se toi yleensä naapuritaloista varastamalla, toimimalla samankaltaisesti kuin Para. Jos naapurissakin asusti varasteleva viljatonttu, saattoivat tontut tapella keskenään kovastikin. Joskus niinkin hassuissa kohtaamisissa, kuin kumpainenkin tulossa varkaista toistensa kotitaloista.

Yhteiselo tonttujen kanssa

Tonttujen yleisin tehtävä on huolehtia talon ja sen asukkaiden hyvinvoinnista, mutta tontut ovat auttaneet vain niitä ihmisiä, joita ne ovat pitäneet auttamisen arvoisina. Tähän on vaikuttanut sekä ihmisen käyttäytyminen haltiaa kohtaan, että myös sitä paikkaa tai asiaa kohtaan, jonka haltia tonttu on. Kaikesta ja kaikista piittaamattomat tai luonnolle ylimieliset ihmiset eivät varmasti ole saaneet tontuilta yhtään pistettä.

Asunnokseen tonttu on yleensä valinnut tilan, jossa se voi olla rauhassa ja ihmisten näkymättömissä. Tontut ovat tykänneet myös hämäristä ja tunkkaisista paikoista, koska ”Ei kiusaa raitis ilma eikä rasita kirkas valo!”. Kotihaltiat ovat majailleet erityisesti tulisijojen lähettyvillä, esimerkiksi uunin päällä tai takana, saunatontut tietysti saunalla, ja niin edelleen. Haltian paikkaa tai asumustakin on luonnollisesti ollut syytä kunnioittaa asiaan kuuluvalla tavalla.

Nykypäivän viljatontut vapauden asialla

Kaikenlaisia tunteita ja harrastustoimintaa tontut herättävät kyllä vielä tänäkin päivänä: Ranskassa vaikuttaa Puutarhatonttujen vapautusrintama -niminen liike (Front de Liberation des Nains de Jardins), joka vapauttaa keraamisia ja muovisia pihatonttuja. Tarkoittaen sitä, että varastetaan kotien pihoilta puutarhatonttuja ja viedään ne metsään. Vive la liberté.

Heikki Saure: Tonttu - Tarua ja totta (SKS 2019)

Ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on.

– Tonttu kirjan kansilehti

Saure, Heikki: Tonttu – Tarua ja totta, SKS 2019

Heikki Saure: Tonttu - Tarua ja totta (SKS 2019)

Oikein mukava vanhojen tarinoiden täyttämä teos. Myös meidän oma saunahaltia Viljami suosittelee tsekkaamaan erityisesti osion saunatontuista ja parhaista tavoista toimia heidän kanssaan. Ykkösasioita hänelle on haltian arvostaminen, työstä kiittäminen sekä kuupallinen saunaolutta silloin tällöin. Jos kaljaa ei pitkiin aikoihin tipu, alkaa Viljami ryskäämään kiuasta siihen malliin, että muistetaan kyllä mikä on epähuomiossa päässyt unohtumaan.

* Kirja saatu kustantajalta. Artikkeli ei sisällä affiliate -mainoslinkkejä.

p.s. Tunnelmiani luonnonhengistä löydät esimerkiksi Kuudesaisti.net sivustolle kirjoittamastani artikkelista Minun polkuni: Luonnonhenget luonnollisena osana omaa elinpiiriä


saaga-saarnisola-kolmassilmanet-allekirjoitus

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Haluaisitko Luonnonpakanan verkkolehden uudet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Ole hyvä, ei maksa mitään.

Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin automaattisiin ilmoituksiin uusista artikkeleista. Halutessasi voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa.

Kommentoi artikkelia lyhyesti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s