LUMOUKSELLISIA SAUNAHETKIÄ
Saunan hyvinvointivaikutukset ovat tunnettu tosiasia, mutta niitä voi lisätä entisestään tekemällä saunomisesta pyhän rituaalin. Ideoita voi ammentaa tutuista ja jo lähes unohdetuista saunaperinteistä. Lue miten voit toimittaa saunarituaaleja, vihtoa maagisemmin ja latautua vielä paremmin. Koosta saunahetkiin mieleiset ainekset ja intentiot – saat taianomaisemmat löylyt.
Teksti: Katariina Krabbe
Sauna on niin oleellinen osa suomalaista elämää, että epäröin ottaa sen kirjoitukseni aiheeksi. Eikö jokainen suomalainen tiedä jo saunasta kaiken – saunoohan jokainen suomalainen vauvasta vaariin keskimäärin puolitoista kertaa viikossa. Vuodessa saunakäyntejä kertyy yhteensä 200 miljoonaa, ja ne jakautuvat peräti 3,2 miljoonan saunan kesken. Nekin, jotka eivät mielellään sauno, tietävät kyllä, miten siellä käyttäydytään.
Mutta juuri siksi, että sauna on niin tuttu ja kaikkien halukkaiden saavutettavissa, se on niin tärkeä. Sauna on meille suomalaisille kaikkein helpoin paikka pysähtyä ja rentoutua, olla läsnä omassa kehossa, tässä ja nyt. Se on paikka, jossa puhdistutaan sekä henkisesti että ruumiillisesti. Se on paikka, jossa on helppo saada yhteys luontoon: omaan luontoon ja ympäröivään luontoon, kaikkien elementtien – tulen, ilman, maan ja veden – ollessa vahvasti läsnä, erikseen kutsumatta.
Saunakulttuurimme on niin elinvoimainen, että pystymme myös ymmärtämään saunan vaikeuksitta pyhäksi paikaksi, mitä se on ollut ennen ja on pohjimmiltaan yhä. Ennen saunassa synnyttiin – oma mummonikin syntyi saunassa. Sinne elämä myös päättyi, sillä ruumis pestiin saunassa. Sanalla löyly muuten on kaksi merkitystä: kiukaasta nousevan vesihöyryn lisäksi sillä on tarkoitettu myös yhtä ihmisen sieluista – elintoimintoja ylläpitävää ruumissielua, josta on käytetty myös sanaa henki (ja käytetään vieläkin, kun sanotaan, että joku menetti henkensä). Sauna liittyy siis vahvasti tuonpuoleiseen, elämään ja kuolemaan, ja siksi se on myös paikka, missä voi päästää irti vanhasta ja kuin syntyä uudestaan, aloittaa alusta.
Vuonna 2020 suomalainen saunaperinne valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Museovirasto on sitoutunut vaalimaan suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.
Elävään perinteeseen kuuluu, että se myös jatkuvasti muuttuu, ja saunakulttuuri on varmasti pysynyt elinvoimaisena juuri siksi – se on muuttunut ja sopeutunut elämänmenomme muutosten mukana. Kerrostaloasunnon tai vaikka uimahallin sähkösaunan tunnistaa kyllä saunaksi, vaikka se paras ja autenttisin sauna onkin jossain luonnon helmassa, mieluiten jonkin veden äärellä sijaitseva puulämmitteinen hirsisauna. Savusauna tietysti on vielä astetta elämyksellisempi ja alkuperäisempi, mutta harvemmalla on mahdollisuutta saunoa sellaisessa kovin usein.
Mutta näin kesällä monilla on mahdollista päästä kunnon saunaan – ehkäpä jopa siihen kaikkein rakkaimpaan – ja silloin, jos mahdollista, kannattaa siihen suhtautua hartaasti. Ihan arkisenkin saunakokemuksen voi kuitenkin halutessaan pyhittää, vaikka ympäri vuoden.
Vasta tai vihta toimii maagisena taikakaluna
Vasta tai vihta – kummin vain haluat sanoa – ei ole saunassa välttämätön, mutta se antaa mahdollisuuden kohottaa saunan hyvinvointivaikutuksia sekä fyysisellä, henkisellä että maagisella tasolla.
Ei ole sattumaa, että koivu on valikoitunut vihdan suosikkimateriaaliksi – jopa niin, että nykyään vihta mielletään ainoastaan koivuvihdaksi. Ennen on kuitenkin käytetty muitakin lehtipuita sekä katajaa. Eri puulajeja voi myös sitoa samaan vihtaan, ja mukaan voi ottaa kukkiakin – kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla, kunhan tiedät, että kaikki käyttämäsi kasvit ovat myrkyttömiä. Jos käytät vihtaa maagisiin tarkoituksiin, kannattaa tutkia, millaisia ominaisuuksia eri puilla ja kukilla on, ja valita materiaalit sen mukaan.
Koivu sopii kuitenkin erityisen hyvin vihdaksi, sillä sen tuoksu tuo saunaan samalla aromaterapeuttisia vaikutuksia. Koivu on luontaisesti puhdistava, ja sen on uskottu olevan täynnä maagista ja parantavaa, feminiinistä voimaa. Vihta on taikaesine, jolla on estetty ja parannettu sairauksia ja tehty lempeä nostattavia kylvetyksiä. Koivu sopii erityisen hyvin myös kaikkeen sellaiseen magiaan, joka liittyy uusiin alkuihin.
Jos aiot käyttää vastaa johonkin tiettyyn maagiseen tarkoitukseen, kannattaa siihen, jos mahdollista, asettaa intentio jo tehdessä – oksia valitessa ja vastaa sitoessa. Tällä tavalla lataat sen jo valmiiksi aiottuun käyttöön. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä, vaan ostovihtaakin voi hyvin käyttää.
Jos aiot itse kuivata vihtoja talven varalle, paras aika tehdä se on alkukesästä, kun lehdet ovat kasvaneet täyteen kokoonsa, viimeistään juhannuksen. Silloin lehdet pysyvät kiinni kuivattaessakin. Vihtoja voi kuitenkin tehdä myöhemminkin, jos niitä käytetään saman tien. Muista kuitenkin aina, että jokamiehenoikeus ei anna lupaa puiden oksien taittamiseen, eli voit kerätä niitä ainoastaan omasta metsästä tai maanomistajan luvalla.
Tavanomainenkin vihtominen tekee hyvää, mutta kun lisäät siihen intention ja ehkäpä jonkin loitsunkin, voit vielä lisätä sen vaikutusta. Aina vihdalla ei kuitenkaan tarvitse hakata. Voit vaikka käydä makuulle lauteille ja käyttää vihtaa päänalusena ja toista kasvojen päällä suojana kuumuudelta. Samalla saat nauttia koivun tuoksusta kokonaisvaltaisesti.
Vihtaa voi käyttää myös pesuvälineenä. Se sisältää luontaisestikin jonkin verran saponiineja, mutta voit myös kastella sen saippuaveteen ja pestä sillä koko vartalon.
Vihdat käytettiin ennen vanhaan loppuun – senkin jälkeen, kun lehdet olivat tippuneet, ne kelpasivat vielä uuniluudaksi. Ainoastaan silloin, jos vihdalla tehtiin taikoja, voitiin se heittää esimerkiksi saunan katolle, jolloin kahvan suunnasta pääteltiin, mistä sulhanen olisi tulossa. Muutoin vanha vihta kuuluu hävittää polttamalla se saunan pesässä.
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tehdä vihtoja talven saunahetkien varalle, pelkkiä lehtiäkin voi kuivata tai pakastaa talven varalle. Niistä haudutettua koivunlehtiteetä voi sitten lisätä löylyveteen – voit vaikka pakastaa lehdet suoraan suodatinpusseissa, jotka on suljettu ompelemalla.
Tervehdi tonttua ja löylyn henkeä
Saunaa lämmittäessä tai vettä kantaessa on myös hyvä mahdollisuus virittäytyä saunarituaaliin jo etukäteen. Keskity elementteihin: tuleen, kun sytytät saunan pesää tai lisäät sinne puita, tai veteen, kun täytät padan. Voit myös keskittyä saunan erityiseen, tämänkertaiseen tarkoitukseen – ihan niin kuin vihtaakin tehdessä.
Mutta ei haittaa, vaikka menisit valmiiseen saunaan. Silloinkin on saunaa syytä tervehtiä – saunaan tullessa tervehditään sen haltijaa tai tonttua. Sanotaan, että olisi kohteliasta jo vähän etäämmältäkin pitää meteliä, jotta haltija tietää ihmisten olevan tulossa.
Ensimmäisen ihmisen, joka sytytti tulen uuden saunan pesään, uskottiin päätyvät saunan haltijaksi, aivan kuten kodin tulisijan ensimmäisestä sytyttäjästä tuli kodinhaltija. Tonttu on tyypillisesti huolehtinut saunan paloturvallisuudesta, ja joskus herätellyt saunojaa, joka on ollut häkään tuupertumassa
Löylyä heitettäessä tervehditään itse löylyä – vaikkapa sanoin: ”Terve löyly, terve lämmin, löyly hauteeks, vesi voiteeks”.
Tai pidemmin:
”Terve löyly, terve lämmin, terve tervehyttäjälle
Löyly on poika Auterisen, Auterettaren tekemä
Tule löylyhyn jumala, iso ilman lämpimähän
Tekemähän terveyttä, rauhoa rakentamahan
Kipehille voitehiksi, pahoille parantehiksi”
Auteretar on jumalatar, ilman tytär ja löylyn henki, Auterinen saunalöylyn isä ja sen haltija.
Kun saunomista lopetellaan, on syytä vielä laittaa pari klapia kiukaan pesään palamaan, sillä ihmisten jälkeen on tontun vuoro nauttia saunasta.
Lähteet:
- Elävä perintö wiki: Saunominen https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saunominen
- Havaste, Paula 2015: Taika päivässä. 365 +1 suomalaista taikaa. Gummerus, Helsinki
- Lehtinen, Marja & Salo, Helge 2013: Wilhelmin saunakirja. Saunan taiasta. Viisas elämä, Helsinki
- Nirkko, Juha (toim.) 2010: Sauna. Pieni perinnekirja. SKS, Helsinki
- Piippo, Sinikka 2019: Kasvien maaginen maailma, Tammi, Helsinki
- Pulkkinen, Risto & Lindfors, Stina 2016: Suomalaisen kansanuskon sanakirja. Gaudeamus, Helsinki
- Saunaperinne Suomesta valittiin Unescon aineettoman perinnön luetteloon https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/saunaperinne-unescon-aineettoman-kulttuuriperinnon-luetteloon
- Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokanta, https://skvr.fi/
Katariina Krabbe on toimittaja, folkloristi (FM), itkuvirsiohjaaja ja luonnonuskova. Ensimmäiset kokeilunsa noituuden parissa hän teki vuonna 1998 tehdessään pro gradu -tutkielmaa uuspakanallisesta noituudesta. Kymmenen vuotta sitten hän astui samanistiselle polulle, joka on nykyään erottamaton osa hänen eklektistä noituuttaan. Katariina toimii myös Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry:n puheenjohtajana sekä opettajana Suomen Noitaopistossa. Katariinan kuva: Inka Hell
Kolmassilma.net Toimitus
Luonnonpakanan verkkolehti on artikkeleita luonnonmystiikasta kiinnostuneille omien polkujen kulkijoille.
Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿
Haluatko automaagisen ilmoituksen uusista jutuista? Ole hyvä.
