Pakana joulu Yule Pakanalliset perinteet Talvipäivänseisaus Vuodenpyörä juhlapäivät Luonnonpyhät Luonnonpakanan vuodenkierto

Pakanan joulu voi olla talvipäivän seisauksen Yule – joulu on muinoin ollut auringon syntymäjuhla

LUONNONPAKANAN VUODENKIERTO: YULE

Pakanalliset juhlapäivät eivät suinkaan ole pyhien häpäisyjä. Päinvastoin pakanalliset pyhät ovat entisaikoina olleet tärkeitä luonnonkiertoa juhlistavia merkkipäiviä, joille mm. kristinuskon tulo on luonut uusia merkityksiä. Tiesitkö, että joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä, tonttulakki vapauden pipo ja kuusenkoristeet hengille tarkoitettuja makupaloja?

✪ Etusivu » Artikkeli

Käsitteenä Joulu herättää paljon erilaisia tunteita ja näkemyksiä sekä puolesta että vastaan. Ne kaikki ovat ihan yhtä oikein. Jos nykyjoulu ei kuitenkaan syystä tai toisesta sytytä, tai sille ei vain omassa elämässä ole tilausta, tästä löydät vinkkejä yhteen erilaiseen vaihtoehtoon – Talvipäivänseisauksen tai Yulen juhlistamiseen.

Artikkelin sisältö

Joulun pakanallista historiaa

Joululla on kaukana muinaisuudessa ollut moninaisia erilaisia piirteitä aina pimeyden ja kuoleman juhlasta valoon ja iloon. Valoisimmillaan joulu (Yule) on ollut Auringon syntymäjuhla, jota on vietetty talvipäivänseisauksen tienoilla (myös Voittamattoman auringon päivä, Sol Invictus 25.12.), ennen kuin kristinusko päätti vuonna 325 alkaa viettää Jeesuksen syntymäpäivää tänä ajankohtana.

”Yule (engl.) on muinainen germaanien talvijuhla. Kuukalenterin vuoksi yulen paikka vaihteli joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä Yulen sisältö korvattiin kristillisellä sisällöllä, mutta juhlan nimi säilyi Yulesta suomennettuna jouluna. Englannin kielessä sanaa yule käytetään nimityksen Christmas (”Kristusmessu”) rinnalla tai asemesta. Suomessa kaikki keskitalven juhlaperinteet ovat olleet joulu-nimellä. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana, joka juontuu keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.” – Wikipedia

Yulen ajan ’auringon syntymä´ tulee luonnollista tietä siitä, että talvipäivänseisauksena aurinko ikään kuin syntyy uudelleen ja valmistautuu kasvuun kohti kevättä, siihen kun valoisa aika alkaa jälleen pidentyä. Tätä hienoa käännekohtaa on juhlittu jo tuhansien vuosien ajan suurena valon juhlana; valon voittona pimeydestä.

Antiikin Roomassa juhlittiin Aurinkojumalan syntymäpäivää 25. joulukuuta. Joulukuussa ilakoitiin myös Saturnaliaa, viikon mittaista festivaalia Saturnus -jumalan kunniaksi, joka alkoi jo 17. joulukuuta. Saturnalia -juhlien perinteeseen kuului muun muassa uhriateria ja lahjojen antaminen.

Muinaisessa Egyptissä ajankohtana juhlistettiin auringonjumala Ra:ta. Kelttiläiset juhlivat keskitalvea ja pohjoismaiset kansat ovat niinikään viettäneet ilon ja valon juhlia talvipäivänseisauksen aikoihin.

Pakanallisessa Skandinaviassa viikingit juhlivat Yulea peräti 12 päivän ajan. Joulu oli ainakin Freyr jumalan juhla, jonka tunnuseläimet sika ja hevonen ovat siirtyneet suomalaiseenkiin jouluun ja tapaninpäivään. Viikinkien joulupukkina kerrotaan toimineen itse ylijumala Odinin, jonka netissä liikkuvien historiallisten kuvien jouluhabitus muistuttaa oudosti erästä Korvatunturin asukkia. Vain miekka puuttuu.

Yulen ajankohta

Suomessa Talvipäivänseisaus ajoittuu vaihtelevasti joulukuun 21. – 22. päivien välille. Vuosittaisen päivämäärän ja kellonajan näet esimerkiksi Wikipedian taulukosta.

Jouluperinteiden pakanallisia alkuperiä

Monilla nykyjouluun liitetyillä tavoilla ja perinteillä on ollut pakanallinen alkuperä tai useampia sellaisia, tässä niistä joitakin:

  • Hiippalakki. Roomalaiset juhlivat Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine muistutti hieman tonttulakkia, mutta tupsun tilalla oli napanuoraa kuvaava naru. Pipo symboloi uudelleen syntymistä.
  • Kynttilän liekillä on ollut paitsi elämän ja kuolemattomuuden merkitys, se on ollut myös auringon ja valon symboli maan päällä. Kynttilä on ollut tärkeä osa maagisia riittejä myös yksinkertaisen kansanmagian parissa.
  • Elävä havupuu sisällä. Ennen joulukuusien saapumista puun on ajateltu mm. tarjoavan suojaa hengille, jotka tulevat lämmittelemään kylminä talvikuukausina. Myös oksille ripustetut makupalat olivat hengille tarkoitettuja.
  • Joulupukin nurinpäin oleva turkkitakki liittyy Nuuttipukki-perinteeseen. Nuuttipukilla saattoi olla sarvet päässä ja se oli muutenkin raisu hahmo, joka kierteli talosta toiseen viinaa juoden ja lapsia pelotellen.
  • Lahjojen antaminen liittyi muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlaan. Myös viikingit muistivat toisiaan pienillä esinelahjoilla kylmän ja synkän kaamoksen keskellä. Lahjassa tärkein osa oli lahjaan liittyvä arvoitus, joka saajan tuli ratkaista ennen kuin sai lahjan itselleen.
  • Laulaminen toreilla ja ovilla. Jo roomalaisten Saturnaliaan kuuluivat kiertävät laulajat (miesjoukkiot). He tosin jakoivat ilosanomaa hieman kyseenalaisissa asuissa, nimittäin alastomina. Auringon syntymäpäivä saattoi olla vähän riettaamman puoleinen juhla.
  • Lyhde ja olkipukit ovat muistuttaneet talvipäivän seisauksen taitekohdassa auringon paluusta sekä valon voimasta kasvattaa viljaa. Luonnoneläimille ja linnuille annettavissa lyhteissä kuvastuu myös vanhan viljauhrin perinne.
  • Taivaalla lentävä reki. Esimerkiksi skandinaavisessa mytologiassa ukkosen jumala Thor ratsasti taivaalla salamoita viskoen kahden vuohen vetämillä vaunuilla.
  • Tiernapoikien juurien sanotaan löytyvän Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, joka liittyi viininjumala Dionysoksen kulttiin.
  • Piparkakkuhahmojen kerrotaan olevan peräisin antiikin Roomasta, jossa niitä on tarinoiden mukaan käytetty uhritoimitusten yhteydessä.
Luonnonpakana Haltijaovi Tonttuovi Haltijaperinne Tonttu-usko Kolmas Silmä Saaga Saarnisola

Vinkkejä Talvipäivänseisauksen juhlistamiseen

”Luonnonpakanan joulu”, eli talvipäivänseisaus on pohjimmiltaan suuri valon juhla, juhlisti sitä ulospäin näkyvällä tavalla tahi ei. Tärkeintä on itse asia, eivät niinkään koristeet, ohjelma tai ruuat. Vuoden pisimmät yöt ovat täällä ja kynttilöitä saattaa palaa enemmän kuin suositellaan. Ensisijaista on kiireettömyys ja vapaus kaikessa tekemisessä. Valo, ilo, kiitollisuus ja toivo ovat sydäntalven alun juhlan sisäinen sanoma.

Juhlallisuuksiin voi kuulua hyvää ruokaa, hyvää seuraa, ja tietysti tulet tai tulistelu luonnon ja auringon kunniaksi. Takkaan tai leivinuuniin voi tuikata Yule -halon ja kynttilöiden äärellä kiittää mielessään aurinkoa ja luonnonkiertoa valon paluusta. Kuusipuuta luonnonpakanalla ei välttämättä ole, koska metsän raiskaaminen pelkän huvin vuoksi ei yleensä ole lähellä hänen sydäntään.

Yuleen liitettyjä elementtejä

  • Kynttilät. Symboloi aurinkoa ja valoa.
  • Misteli on mm. rauhan ja rakkauden symboli sekä pahoilta hengiltä suojeleva yrtti.
  • Appelsiinin viipaleet symboloivat aurinkoa.
  • Havuista tehty kranssi on ikivihreytensä kautta elämänpyöräksikin sanottu koriste.
  • Nuotio tai pieni kokko on tunnelmallinen tulen elementin ilmentymä, joka sopii muutoksen symbolina kaikkiin luonnonkierron merkkipäiviin.
  • Yule-halko on kodin päätulisijassa poltettava järeä halko, joka symboloi auringon tuomaa valoa ja lämpöä.
  • Yulen värit: punainen, tumma vihreä, kulta (auringon kultainen paluu)

Jos tykkää tuhdista koristelusta, varsinkin ulkomaalaisilta sivustoilta löytää runsaasti ideoita Yule sisustukseen ja koristeisiin.

Talvipäivänseisausta voi mainiosti viettää myös tavanomaisen joulun tapaan, jollain muulla valitsemallaan tavalla tai niiden yhdistelmällä (tai joulun jouluna ja talvipäivänseisauksen yulena). Mikä vain tuntuu parhaimmalta ja iloisimmalta – omat perinteet voi aina koota tai luoda kokonaan itsekin.

Niin on mitä luultavimmin tapahtunut kautta aikain, siitä kertovat joulunkin vaihtelevat ja edestakaisin sekoittuneet merkitykset eri aikakausina. Sitä vasten sanoisin, ettei mitään perinteitä tavallaan ole olemassakaan. Ihmiset ovat aina voineet muuttaa niitä ja siten synnyttää uusia tapoja ja tarkoituksia, joista syntyy ajan mittaan uusia perinteitä ja tarinoita.

Lähteet


Saaga Saarnisola - Yrittäjä - Vapaa kirjoittaja - Luontoyhteysopas

Tilaa erilainen uutiskirje 🌱

Kolmassilma.net Puoti eli Luonnonpakanan verkkokauppa on lahjatavarakauppa sinulle, joka tykkäät että esineellä, korulla tai tuotteella on myös symbolinen merkitys.

Tilaa tästä luonnonpakanan puodin oma ideakirje. Saat inspiroivaa tietoa uutuuksista ja kivoja ideoita tuotteiden käyttöön.

Lähetetään…
Kiitos uutiskirjeen tilauksesta! Jos olet uusi tilaaja, tervetuloviesti saapuu pian sähköpostiisi. Tarkista tarvittaessa myös roskapostikansio.

Kommentoi artikkelia

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s