Vappu-pakana juhlii Kevätkesän alkamista – Teemana tulijuhlat, torvelointi ja estoton luovuus

PAKANALLISET PERINTEET: VAPPU

Nykyajan vappu-pakana voi hyvinkin juhlia kaikkea yhtäaikaa: Suomalaisen työn juhlasta ja valkolakkien huiskuttelusta aina elämän ja Kevätkesän juhlistamiseen. Riitteihin voi kuulua niinkin hurjia juttuja kuin puolialastonta tanssia, teltassa muhinointia ja tietysti tulistelua. Tsekkaa myös riemukkaat videot!

Teksti: Saaga Saarnisola

Vaikkei vappu olekaan niitä pyhiä, joissa perinteiden merkitykset olisivat salamyhkäisesti siirtyneet pakanoilta esimerkiksi kristillisiksi juhliksi, on joillakin vapunkin perinteillä kuitenkin pakanallisia juuria.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan paljon muutakin makusteltavaa – ja kenties kokeiltavaa – koska onhan vappuna ikään kuin lupa irrotella.

Tässä jutussa

• Vappu-pakanan Beltane juhlat
• Vappu-pakanan Walpurgisnacht
• Luonnonpakanan vuodenaika: Kevätkesä
• Vappu-pakanan vinkit vapun juhlistamiseen

Vappu-pakanan Beltane

Monien pakanasuuntausten keskuudessa vietettävä Beltane (Beltaine) on kelttiläisperäinen kesän alkamisen juhla, jota on alunperin vietetty sen täysikuun aikaan, joka oli lähimpänä kevätpäivän tasauksen ja kesäpäivän seisauksen puoliväliä. Loka-marraskuun vaihteeseen sijoittuvan Samhainin vastaparina Beltane juhlii eläviä ja Samhain kuolleita. Myös Beltanea on vietetty auringonlaskusta auringonlaskuun, nyttemmin vakiintuneesti huhtikuun viimeisen päivän illasta toukokuun ensimmäisen päivän iltaan saakka.

Elämän ja kevätkesän juhlistamisen lisäksi Beltanen teemoja ovat hedelmällisyys, intohimo, seksuaalisuus, aistillisuus, uudistuminen, kukoistus, elinvoima ja ilo. Nimi Beltane itsessään tarkoittaa “hyvää tulta”. Beltane onkin Samhainin ohella erityinen tulijuhla, jolloin poltetaan kokkoja, nuotioita ja soihtuja. Tulijuhla symboloi pahoilta hengiltä suojautumista, auringon kunnioittamista sekä puhdistautumista ja muutosprosessia (siirtymä keväästä kesään).

Beltanen tulenlieskat tarjoavat kristallipallomaisen maiseman, johon on hyvä upottaa katseensa ja antaa kuvien nousta mieleen. Tulen lisäksi Beltaneen liittyy vesi. Sen uudistavia ja raikastavia voimia voi pirskotella iholleen keräämällä aamukasteisia lehtiä ja ripottelemalla vettä kasvoilleen. – Thuleia.com

Yksi Beltanen ja May Day:n perinteisistä symboleista on Maypole (paikoin suomennettu juhannussaloksi, vaikkei alkuperältään liitykään keskikesään), joka on noin 15-20 metriä korkea salko, jonka kärkeen kiinnitetään eri värisiä noin 20 metrisiä nauhoja.

Salon ympärillä karkeloidaan erityinen tanssi ”maypole dance”, jossa osallistujat rytmittävät nauhat ristikkäin tolpan ympärille. Nauhat voidaan jättää myös irralleen, jolloin salko muistuttaa jättimäistä vappuviuhkaa. Maypolen sanotaan kuvastavan myös hedelmällisyyttä – maskuliinisen ja feminiinisen liittoa.

Karkeloinnin ja tulistelun ohella luonnonläheisen Beltanen viettoon voi kuulua rakastelu kumppanin kanssa luonnon helmassa, josta tuodaan aamun valjetessa ensimmäisiä luonnonkukkia kotiin (jos niitä on lumihankien alta saatavilla täällä pohjolassa). Tämän toimituksen sanotaan tuovan onnea koko kesäksi, joten mikäs sen mukavampaa.

Vappu-pakanan Walburgisnacht

Germaaninen Walpurgisnacht tai Walpurgis Night (= valpurinyö) viittaa nimitykseltään Walpurga -nimiseen pyhimykseen, joka oli anglosaksinen lähetyssaarnaaja. Walpurga (Valburg) julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta vuonna 870, josta hänen nimensä jäi symbolisesti elämään huhti-toukokuun vaihteeseen. Ensin Englannissa ja myöhemmin myös Pohjoismaissa – suomeksi Valpuri eli Vappu.

Pakanallisessa mielessä vapun kaksi Valpurinyötä tunnetaan noitien ja taikuuden öinä, jolloin verho henkimaailman puolelle on ohuimmillaan, samoin kuin Samhainin aikaan syksyllä. Tulia on vappuna poltettu myös tästä syystä, pyrkien pitämään pahat henget siellä toisella puolella.

Germaanisesti vappuyötä kutsutaan myös nimellä Hexennacht (= noitien yö), jolloin noidilla on tavallista suuremmat voimat loitsia ja toimittaa erilaisia rituaaleja. Mene ja tiedä, mutta tässä kohtaa ei varmasti ole haittaakaan kokeilla esimerkiksi irtipäästämisen taikoja kokkotulen äärellä. Kirjoita vaikkapa tuohiin niitä asioita, jotka eivät enää niin sanotusti palvele, ja anna palaa.

Sekä Valpurin aattoyö (30.4.-1.5.), että varsinainen Valpurinyö (1.-2.5.) ovat ennenvanhaan olleet Suomessa ns. huutoöitä, jälkimmäinen erityisesti. Huutoöinä on huhuiltu metsissä, kukkuloille on sytytetty kokkotulia ja paimenet ovat soittaneet torviaan. Vähän kuin nykyvappuna vappupillejä siis. Huhuilulla ja möykkäämisellä on uskottu olevan vaikutusta siihen jättävätkö sudet ja muut pedot karjan popsimatta tulevalla kesäkaudella.

Luonnonpakanan vuodenaika: Kevätkesä

Kevätkesän ajankohta: 1. toukokuuta – 20. kesäkuuta

“Kevätkesällä touko- ja kesäkuussa luonnon väki on aktiivisimmillaan. Lepakot ja siilit ilmestyvät maisemiin, yrttejä ja villivihanneksia kasvaa kohisten, ja pisteenä i:n päälle lintujen laulu soi korkealta ja kovaa. Lintujen lisäksi myös ihmisellä saattaa olla poltetta pesänrakennuspuuhiin. Koska kasvukausi on valloillaan, nyt kannattaakin rakentaa ja värkkäillä innokkaasti sekä fyysisesti, että henkisesti, koska luovuuskin kukoistaa.

Onko esimerkiksi kesä muuten kiva, mutta hyttyset suivaannuttaa jo ennen kuin ne ovat vallanneet ilmatilan? Joskus fyysisen asian rakentaminen voi eliminoida sekä henkisen ärsytyksen, että pistojen aiheuttaman fyysisen kivun: Rakenna lepakkopönttö (tai osta valmiina). Lepakko on nimittäin hyönteisterminaattori, joka voi syödä yhden yön aikana jopa lähemmäs 3000 hyönteistä.

Jo pelkästään tästä syystä näille kauniille ja sielukkaille eläimille ei voi olla vihainen, jos he käyvät ihmisen rakennuksissa pikku päivänokosilla. On myös kiinnostavaa ja ilahduttavaa seurata lepakoiden iltalentoja, miten nopeita ja sulavaliikkeisiä ne ovatkaan. Samalla puhdistuu päivän touhut ja surinat päästä, ja se jos mikä valmistaa ihmisen eheyttäville yöunille.

Metsäretket ovat parhaimmillaan hyttys- ja örkkikauden ulkopuolella, eli kevätkesällä sekä syksyllä. Varsinkin luonnon heräämisvaiheessa on sanoilla kuvaamatonta kohdata pitkän talven jälkeen sula maa, pehmeät sammalmättäät ja metsän peitot. Retki voi olla kuin siirtymäriitti, jolla jätetään taakse viimeisetkin rippeet talvisesta sisäänpäin kääntyneisyydestä. Tervetuloa valo, vihreys ja kaikki uudet versot, niin luonnossa kuin elämässäkin.

Luovuuden kukintaa on nyt hedelmällistä hyödyntää kaikin tavoin. Jos on jokin ongelma, keksi siihen uudenlainen ratkaisu ja toteuta se heti, jos vain mahdollista. Jos ottaa päähän, keksi uusi asenne tai näkökulma. Jos positiivisuus ärsyttää, viljele mustaa huumoria. Jos tuntuu ettei mikään ole mahdollista, hyväksy se ja tee siitä uusi mahdollisuus, joka näyttää uuden oven.”

– Saaga Saarnisola, Luonnonpakanan vuodenkierto

Ei olleet ne kultia kunnian, ei helyjä mammonan, maailman, oli linnunlaulua sydämen, oli riemuja rakkauden. – Eino Leino

Vappu-pakanan vinkit vapun juhlistamiseen

Luonnonpakanan vappu on kesäajan juhlista ensimmäinen ja tottakai luontoa kunnioittava juhlapäivä. Luonnonpakana ei heittele luontoon serpentiinejä, vappuhuiskia, ilmapallojen jämiä tai skumppapulloja. Jos luonnonpakana lähtee piknikille, hän tekee myös sen luontoa arvostaen. Ei liiskaa vasta kasvuun lähtenyttä kasvikunnan väkeä tai häiriköi luonnoneläimiä.

Sisäisenä sanomana kevätkesän juhla ylistää ja kiittää elämää, siitä että se on mahdollista. Kesän voima on jo täällä sekä henkisesti, että lähes fyysisestikin jo. Nyt on aika tehdä siirtymää ulkotiloihin ja pitää kesän mittaan olevat juhlistukset ulkona luontoäidin vaikutuspiirissä. Ulkona tulen äärellä voi kiittää luontoa siitä, että se on olemassa ja mahdollistaa näin ihmisenkin elämän. Kiittää voi myös menneestä sekä tulevasta: kesän aikana saapuvasta runsaasta kasvusta ja luonnon ihmeistä.

Lähteet

• Luonnonpakanan vuodenkierto – kahdeksan elävää vuodenaikaa, Kolmas Silmä Publications 2020
• Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, 8. painos, Otava, 1982
• The Goddess & The Green Man (UK)
• Thuleian Tupa
• Wikipedia / Saint Walpurga, Valpurg, Vappu

---

Saaga Saarnisola on Kolmassilma.netin päätoimittaja, yrittäjä, luontoyhteysopas, Luonnonpakana® brändin perustaja, Kolmas Silmä Puodin pitäjä ja ennenkaikkea luonnon viitoittaman sisäisen viisauden nöyrä tuntija. Omasta mielestään myös itsenäiseksi ”luonnonnoidaksi” syntynyt. Saaga harrastaa yksinkertaistamista, eläinkommunikointia, luontoyhteydessä eloa ja lintujen & kissojen hyysäämistä.

---

Tilaa ja lue ilmaiseksi 🌿

Saattaisit pitää myös