Avainsana: vuodenkierto

Vuodenkierto, seisaukset, tasaukset, syklit ja luonnonpyhät

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Jumalatar Cailleach Bheur – talviauringon tyttären väkevä vanhuus

Jumalatar Cailleach Bheur Kelttiläinen talven jumalatar Luonnonuskomukset Pakanallinen vuodenkierto Nuoruuden lähde Ruma vanha noita-akka

TALVEN JUMALATAR CAILLEACH

Kelttiläisen perinteen moniin luonnon ja vuodenkierron jumaluuksiin lukeutuu Cailleach Bheur, marraskuussa syntyvä talven personifikaatio. Luonnonvoimiin, talven väkeen, erämaahan, myrskyihin ja tuuliin liitetty Cailleach on iäkäs jo syntyessään, mikä hyvin sopii vanhenevan vuoden jumalattarelle. Silti vanhuuden kasvoja, sekä vuoden että ihmisen, usein katsotaan karsaasti maailmassa, jossa moni epäröimättä nostaisi huulilleen ikuisen nuoruuden maljan.

Jatka artikkeliin Jumalatar Cailleach Bheur – talviauringon tyttären väkevä vanhuus
Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Sadonkorjuun juhlia: Mikkelinpäivä, kekri ja luonnonpakanan uusi vuosi

Vuodenkierron juhlat Mikkelinpäivä Kekri Luonnonpakanan uusi vuosi Pakanalliset perinteet

VUODENPYÖRÄN KÄÄNNEKOHTIA

Mikkelinpäivä ja kekri ovat vanhoja satokauden päätösjuhlia, joilla on varmistettu sato myös seuraavaksi vuodeksi. Mikkeliin on kuulunut säiden ennustaminen seuraavaan vappuun ja jäiden lähtöön saakka. Kekriä taas on vietetty sitä mukaa kun työt saatiin valmiiksi, mutta erityisesti loka-marraskuun vaihde on pakanoiden uusi vuosi, jolloin vuodenpyörä kääntyy jälleen uudelle kierrokselle.

Jatka artikkeliin Sadonkorjuun juhlia: Mikkelinpäivä, kekri ja luonnonpakanan uusi vuosi
Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Aarnivalkeat ja kokkojen polttaminen kulkevat rinnakkain pakanallisissa perinteissämme

Aarnivalkeat Juhannuskokko perinne Katariina Kärkelä Mitä tarkoittaa virvatuli suolla Myytit ja mytologiat Pakanallinen vuodenkierto

KESKIKESÄN TULET

Aarnivalkeat ja juhannuskokko liittyvät toisiinsa muillakin tavoilla, kuin vain palavan tulen symboliikan osalta. Keskikesän aikaan aarnivalkean näkevällä saattaa olla poikkeuksellinen mahdollisuus löytää haltian, kratin tai aarnin aarre. Juhannusyötä on myös vietetty yhtenä kolmesta vuotuisesta henkien yöstä, jolloin maailmoja erottava verho käy ohueksi ja yö taianomaiseksi.

Jatka artikkeliin Aarnivalkeat ja kokkojen polttaminen kulkevat rinnakkain pakanallisissa perinteissämme
Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Vappu-pakana juhlii Kevätkesän alkamista – Teemana tulijuhlat, torvelointi ja estoton luovuus

Vappu pakana Beltane Pakanalliset perinteet Walburgisnacht Valpurinyö Pakanalliset juhlapäivät Noita vuodenkierto sapatit Luonnonpakanan vuodenkierto

PAKANALLISET PERINTEET: VAPPU

Nykyajan vappu-pakana voi hyvinkin juhlia kaikkea yhtäaikaa: Suomalaisen työn juhlasta ja valkolakkien huiskuttelusta aina elämän ja Kevätkesän juhlistamiseen. Riitteihin voi kuulua niinkin hurjia juttuja kuin puolialastonta tanssia, teltassa muhinointia ja tietysti tulistelua. Tsekkaa myös riemukkaat videot!

Jatka artikkeliin Vappu-pakana juhlii Kevätkesän alkamista – Teemana tulijuhlat, torvelointi ja estoton luovuus
Julkaistu tehnyt — 1 kommentti

Pakanan joulu voi olla talvipäivän seisauksen Yule – joulu on muinoin ollut auringon syntymäjuhla

Pakana joulu Yule Pakanalliset perinteet Talvipäivänseisaus Vuodenpyörä juhlapäivät Luonnonpyhät Luonnonpakanan vuodenkierto

PAKANALLISET PERINTEET: YULE

Pakanalliset juhlapäivät eivät suinkaan ole pyhien häpäisyjä. Päinvastoin pakanalliset pyhät ovat entisaikoina olleet tärkeitä luonnonkiertoa juhlistavia merkkipäiviä, joille mm. kristinuskon tulo on luonut uusia merkityksiä. Tiesitkö, että joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä, tonttulakki vapauden pipo ja kuusenkoristeet hengille tarkoitettuja makupaloja?

Jatka artikkeliin Pakanan joulu voi olla talvipäivän seisauksen Yule – joulu on muinoin ollut auringon syntymäjuhla